Nurmijärven kunnan alkuperäinen talousarvio kuluvalle vuodelle oli 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tällä hetkellä näyttää, että tulos painuu noin kolme miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Talouden tasapainottamiseksi kunnanhallitus ohjeisti laatimaan vuoden 2014 talousarvioesityksen siltä pohjalta, että kunnallisveroa nostetaan ensi vuonna 0,5 prosentilla. Kunnanjohtajan esitys oli kiristää verotusta vielä enemmän eli 0,75 prosentilla. Pienemmän korotuksen kannalla kunnanhallituksessa olivat Kokoomuksen ja Keskustan jäsenet. Verotuksen kiristämistä kannattivat SDP:n, Vihreiden ja Peruussuomalaisten jäsenet. SDP:n Peltonen oli vaiti. Ilmeisesti tuo jako kuvaa aika hyvin poliittisten ryhmittymien kantaa veron korotuksiin. Kunnanvaltuustohan hyväksyi esityksen ilman äänestyksiä syyskuussa.

Ikävintä asiassa on, että veron korotus ei oikaise kunnan talouden laskusuuntaa – velanotto vain kiihtyy. Valtionosuudet laskevat ja kunta on ottamassa vapaaaehtoiseti mm. valtiolle kuuluvien liikennehankkeiden suunnittelu- ja rakennuskustannuksia. Tämän hetkisten tietojen mukaan kunnan eri toimialojen esittämissä budjettiluvuissa ensi vuodelle on useiden miljoonien eurojen ylitys. Toimialat joutuvat siis vielä koviin säästötalkoisiin, jotta lainanotto ei riistäydy järjettömäksi. Käyttötalouden menoja on vaikea kuvitella supistettavan ilman henkilöstömenojen leikkauksia. Useissa suurissa kaupungeissa keskustellaan ja pohditaan nyt lomautuksia ja henkilöstön vähentämistä. Näin on myös useissa Keski-Uudenmaan suurkunnissa. Nurmijärvellä muutaman vuoden takaisista lomautuksista on jäänyt joillekin päättäjille sellaiset traumat, että kyseisistä toimenpiteistä ei ole ainakaan vielä syntynyt todellista keskustelua. Epäilen, että nämäkin vaihtoehdot nousevat vielä esille – mitään muuta todellista vaihtoehtoa, kun ei ole vielä julki tuotu. Tosiasia on, että muutama vuosi sitten tehtyjen säästötalkoiden vaikutukset ovat haihtuneet kuin tuhka tuuleen. Käyttömenot ovat nousseet sen jälkeen tasaisen varmasti – mitään pysyvää muutosta ei ole saatu aikaiseksi.

Yhtenä tekijänä on jatkuva yli-investoiminen. Ne eivät vaikuta käyttömenoihin suoraan ja nopeasti. Niillä on kuitenkin nopea vaikutus kunnan kokonaistalouteen ja velkaantumiseen. Useat kiinteistöinvestoinnit poikivat myös muutaman vuoden viiveellä uusia käyttökustannuksia. Jokainen uusi liikunta-, harrastus- ja kulttuurirakennus aiheuttaa vääjämättä myös kasvavia käyttökuluja ellei kyseessä ole jonkinlainen korvaava tilahanke, jossa tilan käyttö on tehokkaampaa ja energiatalous on parempaa. Valitettavasti tarpeelliset ja hyvät tilahankkeet paisutetaan usein järjettömiin mittoihin, jolloin hankkeiden kokonaishyöty heikkenee. Kun aiemmin ollaan pärjätty 100 m2 tiloissa, niin uudishankkeesta kasvaakin kymmenkertainen monumentti, kun kaikkien käyttäjien tarpeet ja toiveet otetaan kiltisti ja ilman taloudellista ohjausta huomioon. Tiiran uimalaitos oli hyvä esimerkki toiveen turpoamisesta tolkuttomuudeksi.

Investointilistaan on joka tapauksessa vielä puututtava. Jotain radikaalia sen suhteen on tehtävä. Kunnalla ei todellakaan ole varaa lisälainanottoon ja yli-investointeihin, vaikka etenkin vihervasemmisto jatkuvasti toitottaa kunnan erinomaisesta taloudellisesta tilanteesta ja investointikyvystä. Investointeihin tuntuu olevan varaa tai ainakin kaikkeen muuhun kuin sähköyhtiön ydinvoimahankkeeseen, joka olisi pitänyt Vihreiden mukaan taloudellisillakin perusteilla laittaa jäihin. Sinänsä huomionarvioista on, että sähköyhtiö on ainoita todella tuottavia kuntakonsernin osia – niillä investoinneilla on ollut ainakin tähän asti kohtuullinen tuotto.

Eli vyönkiristystalkoot on luvassa loppuvuonna kunnanvaltuustossa. Tilannetta ei helpota se, että uudet kaava-alueet eivät anna tuottoja nopeasti. Ilvesvuoren esirakentaminen on nimensä mukaisesti etupainotteista ja aiheuttaa negatiivista kassavirtaa. Viirinlaaksossa on sama tilanne pohjanvahvistuksen ja infran rakentamisen osalta, vaikka saatu ARAn tuki asiaa helpottaakin.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon myös se, että kuntaan on päätetty valita elinkeinojohtaja, kun aiemmin kyseisiä tehtäviä hoiti yrityskehityspäällikkö – ja varsin hyvin tuloksin. Kunnanhallitus päätti Perussuomalaisten, Vihreiden ja Keskustan äänillä, että uusi tehtävä ei ole päällikkötasoinen vaan kuntaan halutaan nimenomaan uusi johtaja. En tiedä tuleeko uusi dirika duuniin päällikkötason palkalla ja alkaako tämä uusi ilman uusia alaisia touhuamaan. Hieman sellainen tutina itselläni on, että kuntaan nimenomaan suorittavaa henkilöä tuohon tehtävään olisi kaivattu – eikä yhden uuden johtajan nimittäminen siihen suuntaan viittaa.

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokousti keskiviikkona 16.10. ties kuinka monen valvovan nettisilmäparin tarkkailun alaisena.

Ensimmäinen varsinainen asiapykälä ”Klaukkalan asemakaavan muuttaminen maatalousalueella Teollisuustien itäpuolella” tarjosi jopa hienoista dramatiikkaakin, kun kunnanhallituksen puheenjohtaja Mäkelä ilmoitti, että kaavan valmistelussa on tapahtunut joitan epäkohtia, jonka takia kaavamuutos ei olekaan valmis päätöksentekoa varten. Mäkelä esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin myös päätettiin. Mäkelä toivoi, että organisaatio korjaa välittömästi toimintatapojaan ja totesi olevan syytä tarkastella kaavoituksen sujuvuutta ja toimivuutta laajemmallakin perspektiivillä. Organisaatiolla on Mäkelän mukaan laajan kehityskeskustelun paikka, eikä pidä epäröidä toimenpiteitä, joilla ratkaistaan ongelmat pysyvästi ja saadaan toiminta raiteilleen. Kyseinen kaava-asia palautuu aikanaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan, jolloin virkamiesten selvitysten kera saataneen selvyys ja mahdollisesti myös selitys, mitä tämän kaavamuutoksen virkamiesvalmistelussa meni niin poskelleen.

Klaukkalan jäähallin liikelaitos päätettiin purkaa pohjaesityksen mukaisesti.

Ahjolan peruskorjaus aloitetaan tänä vuonna ehdotuksen mukaisesti. Talousarvioon aiemmin varatut rahat eivät tule riittämään, vaan joulukuun budjettivaltuustossa joudutaan myöntämään lisärahoitusta.

Pisimmät puheet ja porinat aiheutti Vihreiden valtuustoaloite konserniohjeen antamisesta Nurmijärven Sähkö Oy:lle Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta irtautumiseksi. Pitkät puheet ja Ruotsista asti valtuutetuille tullet sähköpostaukset eivät tuottaneet tulosta, vaan kunnanvaltuusto päätti äänin 32-16-3, ettei kyseistä konserniohjetta anneta. Tässä asiakohdassa täytyi olla hereillä. Kun Vihreä poliitikko alkaa puhua omistajaohjauksesta, niin on syytä olla kaikki aistit valppaana – kuten olemme valtakunnan tasollakin viime viikkoina voineet havaita.

Kokousvideointia jälkikäteen katsellessa täytyy todeta, että salissa paikaltaan pidetyt puheenvuorot eivät kovin hyvin kuulu – viranhaltijoiden salin takaa lausumat vielä heikommin.

Vanhana ja tunnettuna pilkunrakastelijana en voinut olla huomauttamatta sos. ja terveydenhuollon lausunnossa olleesta virheestä. Kunnan vastaus kysymykseen ”Onko otto-oikeuden kieltäminen hyväksyttävää?” oli ilmiselvästi kirjattu väärin kirjattu ja se todettiin korjattavaksi. Nauhalle ei jäänyt jupinani ”On se hyvä, että näitä läpysköjä joku lukee.” Vaikka kyseessä oli pieni detalji, niin on sinänsä hämmästyttävää, että noinkin selvä virhe voi mennä läpi ensin sosiaali- ja terveyslautakunnasta, sitten kunnanhallituksesta ja sitten vielä viideltäkymmeneltä kunnanvaltuutetulta – ei kuitenkaan siltä yhdeltä pilkunrakastelijalta.

         

Kuriiri kiikutti viikonlopun ratoksi lisää kuntapostia eli asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan ensi tiistain kokousaineiston – arviolta 5-600 sivua paperia. Keskiviikon vajaan sadan sivun valtuustoaineisto on kevyttä kauraa lautakunnan lukupakettiin verrattuna.

Pakkohan se oli taas kahlata pyhäpäivän ratoksi läpi. Onneksi Viirinlaakson paperit on jo aiemmin tulleet tutuksi – pääsi edes sen harppomalla ohittamaan.

Mm. tällaisista asioista päästään ASRAssa tiistaina päättämään:

– Lautakunnan talousarvio ja taloussuunnitelmaesitys

– Viirinlaakson asemakaavaehdotus. ARA on varannut kunnalle Viirinlaakson rakentamiseen valtionavustusta jo kuluvalle vuodelle 2,0 milj.euroa ja seuraaville vuosillekin 1,0 ja 0,3 milj.euroa. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueelle on laadittu ja asetettu julkisesti nähtäville asemakaavehdotus ennen 15.11.2013. Lautakunta on jo aiemmin hyväksynyt ehdotuksen ja esittää nyt sen hyväksymistä ja nähtäville asettamista. 3,3 miljoonan euroa on tervetullut avustus kunnalle näinä kireinä kuntatalouden aikoina.

– Useita asemakaavoitussopimuksia liittuen Kylänpäähän ja Kirkonkylän Kirstaan alueeseen.

– Rajamäen Kylänpään alueen asemakaavaluonnos.

– Kirkonkylän MAhlamäentien asemakaavamuutosluonnos.

– Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaavamuutosluonnos, joka oli jo edellisen kokouksen listalla, mutta tuli sieltä pois vedetyksi. Luonnosehdotus palaa nyt listalle muutettuna ja ainakin allekirjoittaneelle helpommin hyväksyttävissä olevassa muodossa.

– Kaksi rakennuslupaa: vanhainkotirakennus Kirkonkylään ja teollisuus/toimistorakennus Klaukkalaan.

Täytyy sanoa, että jos näihin luottamushommiin ja etenkin kaavoitusasioihin ei olisi jonkinlaista viehtymystä, niin saattaisi jäädä tuollainen mälli lukemattakin. Se on myös varmaa, että siirtyminen täysin sähköiseen kokousaineiston käsittelyyn on ainakin minun osalta täysin mahdotonta. Tämänkin päiväinen nippu on kulkenut mukana pitkin taloa ja reunamerkintöjä on syntynyt papereihin milloin keittiön pöydällä, milloin sohvalla ja viimeiset karttaliitteet tulee varman analysoitua vaaka-asennossa.

————–

Sen verran tuli ulkoiltua, että Myllykoskella tuli piipahdettua ihmettelemässä veden vähyyttä ja syksyn värejä.

 

 

.

 

Jätetäänpä Hautala ja se heikoin Niinistö hetkeksi rauhaan ja katsastetaan mitä ensi keskiviikon kunnanvaltuuston listalla on tarjolla. Näyttää olevan lyhyehkö kokous tiedossa. Keräämme ilmeisesti voimia ensi kuun budjettivaltuustoa varten.

Yksi kaavamuutosehdotus tulee valtuustoon hyväksyttäväksi. Kyseessä on teollisuustontti Klaukkalssa. Paikalliset asukkaat ovat tätä vastustaneet ja huomautuksia antaneet, mutta lautakunnassa päätimme yksimielisesti tämän hyväksyttäväksi esittää.

Sote-järjestelemislain valmisteluryhmän väliraporttiin pitäisi antaa lausunto.

Klaukkalan jäähallin liikelaitoksen purkaminen ja sen muuttaminen hallinnollisesti liikuntapaikaksi teknisen keskuksen alaisuuteen. Jäähallihan on meille hyvä muistutus siitä, kuinka yksityinen investointihanke saattaa kaatua kunnan syliin. Tällaisia hankkeita, joissa kuntaa vaaditaan takuumieheksi tai vähemmistöosakkaaksi kun tuppaa esille nousemaan aika ajoin – ihan viime vuosinakin.

Ahjolan peruskorjaushanke on tuotu valtuustoon. Nyt haetaan lupaa aloittaa hanke ja valtuutusta sitoa kustannukset myös vuodelle 2014. Kyseessä on noin miljoonan euron investointi.

Lisäksi listalla on kolmen valtuustoaloitteen käsittely. Villkain keskustelu käytäneen aloitteesta konserniohjeen antamisesta Nurmijärven Sähkö Oy:lle liittyen Fennovoiman ydinvoimahankkeesta irtautumiseen. Kunnanhallituksessa asiasta jo äänestettiin ja sama tulee taatusti tapahtumaan myös valtuustossa. En tule aloitetta kannattamaan.

Tiistaina on vuorossa asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, mutta asialistaa ei ole vielä julkistettu.

  Tervo tarinoi.

Nurmijärven kirjastoissa vietetään parhaillaan Kivi-viikkoa. Maanantaina kävin Klaukkalan kirjastossa kuuntelemassa Jari Tervoa, joka kertoi uuni tuoreesta kirjastaan nimeltä Esikoinen. Pitänee laittaa hankintalistalle – sen verran mielenkiintoiselta opus kuulosti. Tarinaa Tervolta tuli solkenaan, eikä haastattelijaa juurikaan tarvittu. Tervo tarinoi omiaan ja vastaili milloin asiasta, milloin asian vierestä. Ihan mielellään tuota kuunteli.

Perjantaina 11.10. pääkirjastossa vierailee esikoiskirjailija Aki Ollikainen, jolta ilmestyi viime vuonna hyvä ellei erinomainen esikoisteos Nälkävuosi.

Muistan, että eräs nuoruusvuosien tuttava piti lukupäiväkirjaa, johon merkitsi kaikki lukemansa teokset. Kuinkahan pitkä lista omalla kohdallani olisi kertynyt vuosien varrella? Opin lukemaan samaan aikaan neljä vuotta vanhemman velipoikani kanssa, kun tämä meni kansakoulun ykkösluokalle. Äitimuorin mukaan olin pikkaista vaille neljä vuotta vanha. Romaaneita luin jo alakansakouluikäisenä – tosin ymmärtämättä puoliakaan ja sen toisenkin puolen ilmeisesti väärin. Erityisesti muistan lukeneeni Veikko Huovisen Veitikan tuoreeltaan, jolloin olin noin kahdeksan vuoden ikäinen. Teoksen satiirinen olemus jäi pikku-Artolle hieman epäselväksi.

Lukuharrastus jatkuu edelleen kiihkeänä. Yöpöydän laatikosta löytyi nivaska kirjaston lainauskuitteja. Näköjään muun muassa tällaista on mennyt pään läpi viimeisen noin puolen vuoden aikana. Nimenomaan mennyt läpi – vain harvasta opuksesta on jäänyt syvempää mielikuvaa. Rafferty: Harley-Davidsin Legendan vuosisata,  Lius: Keisari, Aalto: Sotakaupunki – Helsingin Vanhakaupunki, Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike, Björk: Prole, Kang: PjongJangin akvaariot, Auster: Talvipäiväkirja, Haapanen: Viholliset keskellämme – desantit, Väisänen: Taivaanvartijat, Mentula: Isän kanssa kahden, Plahniuk: Kirottu, Hämäläinen: Ikuisuuden ostaja ja muita kertomuksia, Miettinen: LoveLies, Seppälä: Suomen historia, Erämiehet kertovat: 100 vuotta…Sillanpää: Skoudena stadissa, Steinbeck: Oikutteleva bussi, Steinbeck: Ystävyyden talo, Sarjanen: Rokka, Campbell: Kummallisia kysymyksiä kirjakaupassa, Liksom: Hytti nro 6, Niemi: Veden viemää, Nousiainen: Metsäjätti; Röyhkä: Poika Mancini.

Jokunen kuitti on ilmeisesti hukkunut, koska Ratamo-verkkokirjaston mukaan tämän vuoden aikana lainauksia on kertynyt 61 kappaletta eli kuutisen kirjaa per kuukausi.

Seuraavaksi otan ilmeisesti käsittelyyn tuon Tervon Esikoisen ja Röyhkän Ville Haapasalo -teoksen.

 

Iltalehden nettiversion tämän päiväistä Fingerpori-strippiä tutkaillessani huomasin syyllistyneeni räikeään ideavarkauteen. Tämän alla olevan Pitkänokka-stripin rustasin nimittäin 24.9.2010.

Kun Maukka pani samoissa tunnelmissa parastaan Fingerpori-stripissä jo vuonna 2009.

Tuo Pitkänokka-strippi julkaistiin Pahkasian Jälkeenjääneet paperit -albumissa vuonna 2012. Paha sai palkkansa.

  Aktivisti iskee tarvittaessa myös vaalimainokseen.

Myös ruska-aikana on näkyvissä vihreitä sävyjä.

Heidi Hautala ilmoitti Greenpeace-aktivistien toimineen Petsoranmerellä täysin rauhanomaisissa aikeissa ja pelkkä ajatuskin siitä, että kyse olisi merirosvouksen tapaisesta toiminnasta on ylilyönti. Lämpimät terveisetkin menivät näille rikoksesta syytetyille aktiivi-ihmisille. Venäjän viranomaiset kuitenkin päättivät tutkia aktivistien toimia nimenomaan merirosvouksesta epäiltynä. Venäjän Federaation lain mukaan merirosvouksella tarkoitetaan meri- tai jokialukselle tapahtuvaa hyökkäystä tarkoituksena vieraan omaisuuden anastaminen käyttäen väkivaltaa tai sen uhkaa. Tuohon pykälään nojaten merirosvotutkinta todellakin näyttää hieman ylilyönniltä, mutta uskoisin löytyvän myös sellaisia asianomaisia, joiden mielestä on täydellinen ylilyönti tunkeutua luvatta toisten hallinnoimalle alueelle ja pyrkiä haittaamaan tai estämään toisten harjoittama laillinen liiketoiminta. Suomessa tällaisesta ”aktivismista” ovat joutuneet kärsimään mm. turkistuottajat ja turkiksilla kauppaa käyvät. Venäjällä noudatetaan Venäjän lakia ja sitä tulkitsevat Venäjän viranomaiset – tämä oli erinomaisen hyvin tiedossa tähän Greenpeacen mainos- ja markkinointitempaukseen osallistuneille. Epäilen vahvasti, että tempauksen perimmäinen idea ei suinkaan ole se utopistinen tavoite, että kyseisellä alueella öljynporaus päättyisi vaan se, että Greenpeace saa värinsä otsikoihin, kannatuksensa nousuun ja joukon ihmisiä kadulle.

Vihreä ministeri Niinistö puolestaan hyökkäsi harvinaisen suoraan ja sumeilematta yhden suomalaisen liikeyrityksen kimppuun. Ministeri katsoi asiakseen ja oikeudekseen tuomita Fennovoima Oy:n ydinvoimalahanke epätoivoiseksi ja taloudellisesti kannattamattomaksi. En muista yhtään aiempaa vastaavaa valtiovallan edustajan ulostuloa, jossa hyökätään tai vapaasti Vapaavuorta siteeraten – yrjötään – yhtä nimettyä laillista liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä kohtaan. Ville Niinistön hyökkäys on osa Vihreiden masinoimaa Fennovoiman vastaista kampanjaa, jolla pyritään vaikuttamaan kunnallisiin päättäjiin sekä Fennovoiman omistajayrityksiin ja näiden asiakkaisiin. Nurmijärveläisenä koen tapahtuneen härskinä yrityksenä nollata nurmijärveläistenkin kyseiseen hankkeeseen sijoittamat eurot.

Rauhanomaisissa aikeissa ja muiden kustannuksella saa näköjään tehdä ihan mitä huvittaa – Petsoranmerellä tai Ympäristöministeriössä.