Järjestyksessään jo 32. luottamustoimieni puolivuotiskatsaus. Jos joku olisi tällaista ennustanut syksyn 2008 kuntavaalien alla, niin olisin itsekin epäillyt.
Tässä siis katsausta menneeseen vuoteen. Kevään kohokohta oli eittämättä presidentinvaalit. Nurmijärvelläkin teimme uutterasti työtä oman ehdokkaamme Alexander Stubbin valinnan eteen. Nurmijärven Kirkonkylällä järjestettiin vaalitilaisuus helmikuun alussa ja Alex veti kirjaimellisestri torin täyteen kansalaisia. Ennustin ensimmäisen kierroksen jälkeen, että kakkoskierroksella Stubb saa 52,8% äänistä. Tämä olikin tismalleen ennakkoäänten saldo. Äänestyspäivän jälkeen lopulliseksi vaalitulokseksi tuli 51,6 % äänistä. Nurmijärvellä Stubbin kannatus oli peräti 58,9%.
Vuoden lopulla Kokoomuksen Uudenmaan piirihallitus valitsi oman paikallisyhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry:n vuoden uusmaalaiseksi paikallisyhdistykseksi. Hieno tunnustus hienolle porukalle. Aktiivisuutemme niin kunnallispolitiikassa kuin mm. eurovaali- ja presidentinvaalikampanjassa eivät jääneet huomiotta.
NYKin lukion jo keväällä 2021 hyväksytty hankesuunnitelma tuotiin uuteen käsittelyyn keväällä 2024. Kun meitä päättäjiä usein moititaan jälkiviisastelusta, niin en malttanut muistuttaa varoituksensanoistani keväältä 2021: “Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.” Tämäkin muistuttelu sitten aiheutti muutaman kitkerän katkeran kommentin tyyliin “Sekö on tärkeätä, että kuka on ollut joskus oikeassa.” NYKin hankesuunnitelma käsiteltiin kunnanvaltuuston kokouksessa toukokuussa. Eräillä tahoilla oli vielä halukkuutta sekoittaa jo entisestään hankalaa lukiotilannette siten, että selvitettäisiin Arkadian yhteislyseon halukkuus laajentaa toimintaansa ja kunnan oman lukio-opetuksen lakkauttamista. Tein kunnan valtuustossa vastaesityksen, joka voitti selkeästi äänin 14-35-1vaiti-1poissa. Oma kokoomusryhmämme mielipiteet hajosivat äänestyksessä, mikä ei ole sinänsä harvinaista, kun kyse on pohjoisen tai keskisen Nurmijärven kouluasioista. Omassa ryhmässä olimme vähemmistössä, mutta siis voittaneen esityksen takana – Nurmijärvellä ei selvitetä kunnallisen lukiotoiminnan lakkauttamista ja lukio jatkaa Kirkonkylällä.
NYKin lopullinen sijoituspäätös on edelleen tekemättä. Olen näillä näkymin kallistumassa Krannila-vaihtoehdon kannalle.
Kesäkuussa pidettiin kokoomuksen puoluekokous Tampereella, jossa olin puoluekokousedustajana. Tampereella päättyi tältä erää kuusi vuotta kestänyt pestini puoluevaltuustossa – yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja kaksi kautta varajäsenenä. Puolueen sääntöjen mukaan kolme peräkkäistä on enimmäismäärä. Puoluekokous oli uusmaalaisille sikäli pettymys, että piiristä ei valittu ketään ns. puoluejohtoon. Piirin ehdokas puolueen varapuheenjohtajaksi oli ministeri Sari Multala. Kun ehdolle asettui yllätteän myös uusmaalainen kansanedustaja Limnell, niin äänet hajautuiovat sen verran, että Uusimaa jäi ilman edustusta puoluejohdossa. Hämmentävä tapaus. Limnell jäi äänestyksessä peränpitäjäksi, mutta vaikutti ymmärrykseni mukaan ratkaisevasti lopputulokseen.
Kesän kuuma keskustelunaihe Nurmijärvellä oli valokuituoperaattoreiden kaivutouhut ja erityisesti niiden jälkijättöiset ja puutteelliset ennallistamistyöt. Kirjoitin aiheesta kesäkuussa Nurmijärven Uutisiin seuraavasti:
Nurmijärven Uutiset uutisoi 12.6.2024 valokuituhankkeiden ennätyksellisestä määrästä. Valokuitutyömaita on ollut kunnassa parhaimmillaan liki 200 eli yksittäisiä kaivantoja ja roiloja lähinnä kunnan päätaajamissa on ollut pahimmillaan tuhansia. Kaivantojen paikkaaminen ja asfaltointi on ollut paikoin tuskallisen hidasta. Ilman päällystettä olevat keskeneräiset kaivannot menevät montuille, laajenevat ja pölisevät.
Olen ottanut esille sekä kunnanhallituksessa että teknisessä lautakunnassa sen, että kaivulupien valvontaan kuntaan voisi ottaa muutaman infrapuolen insinööriopiskelijan/teekkarin kesätöihin. Mikäli valvonnan hoitaa kunnolla, niin kaivantojen ja roilojen tarkastuksia on tehtäväksi tuhansia ja jälkitarkastukset siihen päälle. Savotta on täysin mahdoton kunnan vähäiselle vakituiselle henkilökunnalle, joka luonnollisesti pitää lomiansa juuri silloin, kun mainitut työt käyvät kuumimmillaan. Kun jokaisessa naapurikunnassa on sama valokuitubuumi meneillään, niin työt tehdään ajallaan ja kunnolla siellä, missä valvonta toimii. Valvonta ei puolestaan toimi ilman valvojia.
Kun aikoinaan itse opiskelin rakennusinsinööreiksi, niin valtionhallinto ja kunnat tarjosivat runsaasti eri vaatimustason kesätyöpaikkoja alan eri vuosikurssien opiskelijoille. Nurmijärveläisille alan opiskelijoille nämä työpaikat olisivat tärkeitä sekä työkokemuksen että ansainnan kannalta. Kunnalle opiskelijoiden kesätyöpaikat olisi kustannustehokas tapa varmistaa, että kaivutöiden tekijät suorittavat velvoitteensa kunnolla ja ajallaan. Haitat kuntalaisille vähenisivät merkittävästi.
Ehdotus ei taida enää tälle suvelle johtaa mihinkään toimenpiteisiin, mutta toivon, että siitä otettaisiin kunnanvirastolla koppia ilman byrokraattista valtuustoaloitemenettelyäkin. Allekirjoittanut tunnetaan ankarana ja vastuullisena talousihmisenä. Väitänkin, että ehdotukseni olisi taloudellinen, tehokas ja yhteiskuntavastuullinen tapa huolehtia kunnan infraomaisuudesta ja kuntalaisten tyytyväisyydestä.
Sittemmin olemme kunnanhallituksessa ja teknisessä lautakunnassa käsitelleeet asiaa ja kunnassa on lisätty valvontaresursseja ja järkeistetty kaivulupiin liittyviä käytäntöjä.
En ole ollut intohimoinen valtuustoaloitteiden laatija, vaikka niitäkin on tullut jätettyä jonkin verran vuosein mittaan. Olen yrittänyt pitää kiinni siitä, että en esitä näinä tiukkoina kuntatalouden aikana ainakaan menoja lisääviä aloitteita. Jostakin syystä tekemieni aloitteiden käsittelyajat ovat olleet viime vuosina kestämättömän pitkiä. Uotilan Koulutietä ja Sahanmäentietä koskevan aloitteeni valmistelu kunnanvaltuuston käsittelyä varten kesti käsittämättömät 3 vuotta ja 4 kuukautta. Helmikuun alussa 2023 tein aloitteen siitä, että selvitetään kunnan metsien FSC-sertifiointi. Arvioni oli, että sertifioinnilla jopa lisättäisiin kunnan tuloja. Tämän aloitteen käsittely on kestänyt nyt liki kaksi vuotta. Kaiken huippuna oli kokoomuksen valtuustoryhmän nimissä tehty aloite kunnan asemakaavoittamisen sujuvoittamisesta. Olin aloitteen allekirjoittaja ryhmän puheenjohtajana. Aloite tuli joulukuussa 2024 kunnanhallituksen käsittelyyn ällistyttävän viiden ja puolen vuoden valmistelun jälkeen. Kun vastauskin oli varsin pintapuolinen, niin ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteluun ja näin kunnnahallitus myös päätti. Mikäli käsittely jatkuu samalla kiireellä, niin aloite tulee uudelleen käsittelyyn kesäkuussa 2030.
Syyskuussa kirjoitin blogissani mm. kunnan toimielinrakenteesta. Toimielinrakenteen uudistaminenhan on tulossa kevätkaudella pääätöksentekoon. Linjasin omia näkemyksiäni seuraavasti:
– Lautakuntarakennetta ja luottamushenkilöorganisaatiota pitää tarkastella.
– Kunnanhallituksessa ja lautakunnassa riittää hyvin 9 jäsentä. Näin on mm. Nurmijärveä suuremmassa Hyvinkäällä.
– Kolme teknisen puolen lautakuntaa on paljon.
– Hyvinvointilautakunnan tarpeellisuus on nykyisellään kyseenalainen. Käsiteltäviä asioita on varsin vähän – useita kokouksia, joissa vain muutama käsiteltävä asia. Tehtävät voidaan jakaa esim. sivistyslautakuntaan ja/tai kunnanhallitukselle tai yhdistää elinvoimalautakuntaan.
– Mielestäni pitäisi rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tarkastella myös kunnanvaltuuston kokoa. Valtuutettujen määrää voidaan vähentää, kun päätösvaltaa ja asioita on siirretty hyvinvointialueelle. Esim. 47 tai 45 valtuutettua riittää. Demokratia ei jää siitä kiinni.
– Toiminta tehostuu ja syntyy kustannussäästöjä.
Syksyn kohutuin ja keskustelluin aihe oli Klaukkalan minipalveluverkko. Mini-statuksesta huolimatta kyse oli nurmijärveläisittäin mammuttimaisesta yli 70 miljoonan euron investointihankkeesta. Kun tarjolla oli liki 10 miljoonaa euroa edullisempi ja ainakin johtavien viranhaltijoiden mukaan pedagogiikan ja opetuksenjärjestämisen kannalta parempi vaihtoehto, niin tein kunnanvaltuustossa muutosesityksen kalleinta tarjolla ollutta vaihtoehtoa vastaan. Esitykseni hävisi äänin 36-15. Jälleen tuli yritettyä vaikuttaa kunnan talouden tasapainottamiseen vaihtoehdolla, joka olisi kuitenkin tarjonnut hyvät puitteet opetuistoimelle ja oppilaille, mutta ei onnistunut tällä kertaa.
Syyskuussa yhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry vietti 100-vuotisjuhlaa Kirkonkylän Ahjolassa. Juhlapuhujina olivat Ben Zyskowicz ja Heikki Vestman. Minulle luovutettiin Kokoomuksen Kultainen Leijona tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta Kansallisen Kokoomuksen päämäärien hyväksi. Tätäkään en osannut ennustaa vuonna 2008, kun lupauduin ehdolle kuntavaaleihin.
Kun noinkin hieno tunnustus tuli saatua, niin lupauduin ehdolle myös vuoden 2025 kuntavaaleihin. Ne tulevat olemaan viidennet kuntavaalit osaltani. Aluevaaleihin en ole lähdössä.
Kokoomusryhmämme kasvoi vuoden lopulla 16 valtuutetun kokoiseksi, kun Tapiolinna ja Lehtimäki siirtyivät ryhmämme jäseniksi perussuomalaisista.
ARTO HÄGG 