
Alkaa hieman lipsua, mutta pienellä viiveellä jälleen yhteenvetoa vuoden 2023 ensimmäisestä puolikkaasta. Näitä olen rustannut vuodesta 2009 saakka, joten kyseessä on ilmeisesti 29. puolivuotiskatsaus blogissani. Jos ei tiennyt Kalle Päätalo aloittaessaan Iijoki-sarjaansa, minkälainen määrä teoksia tulee, niin enpä minäkään kuvitellut vuoden 2009 alussa, että näitä sinänsä vaatimattomia puolivuotisraportteja tällainen määrä syntyisi.
Helmikuun 2023 kokouksessa jätin valtuustoaloitteen, jossa ehdotin, että Nurmijärven kunta selvittää ja hakee kunnan metsille FSC-sertifiointia. Perustelin ehdotusta sillä, että FSC-sertifioidulle metsälle on kasvava kysyntä ja useat alan toimijat maksavat sertifioidusta puusta lisähintaa. Sertifiointi on metsänomistajalle myös taloudellisesti järkevää. Puulle on suurempi kysyntä ja siitä saa suuremmat tulot. Tuo aloite ei syntynyt hetken mielijohteesta. Olin keskustellut asiasta useaan kertaan viime keväällä edesmenneen nurmijärveläisen metsäalan asiantuntija Heikki Kiurun kanssa. Heikki kannusti vahvasti laatimaan kyseisen valtuustoaloitteen ja antoi asiantuntevaa apua, kun asiaan perehdyin.
Aloitteeseen ei ole tullut vielä vastausta. Allekirjoittaneeseen ei ole oltu myöskään yhteydessä, kuten valtuustoaloitteiden osalta kunnassa on tapana tehdä. Tosin edellinenkin aloitteeni on edelleen samassa tilassa. Kyseessä on aloitteeni yksityisteihin liittyen ja ehdotus selvittää Uotilan koulutien ja Sahamäentien tiekuntien kanssa, olisiko kyseisten yksityisteiden luovuttaminen kunnalle molempien osapuolien kannalta tavoiteltavaa. Tämä aloite on ollut valmisteltavana jo yli 2,5 vuotta, eikä senkään osalta kunnasta ole oltu yhteydessä aloitteen tekijään. Hieman kohtuutonta etenkin kun en varsinaisesti mikään aloitetehtailija ole vuosien varrella ollut. Oikeastaan päinvastoin – olen pitänyt rimaa varsin korkealla valtuustoaloitteiden laatimiselle.
Helmikuussa paikallislehti tiedusteli nurmijärveläisiltä aluevaltuutetuilta, miten sotekuluista voidaan säästää. Olin varsin pessimistinen 70 miljoonan säästötavoitteen toteutumiseta. Edellinen sosialistihallitushan väsäsi sote- ja aluehallintouudistuksen ja perusti valtakuntaan peräti 21 hyvinvointialuetta, joka tarkoittaa melkoista määrä uutta hallintoa ja suurta määrää päätöksentekijöitä. Kun kaikki hyvinvointialueet olivat jo lähtiessä rahoitusvajeessa, niin otaksuin, että jossakin vaiheessa järki ja realismi voittaa – ja hyvinvointialueiden määrää tullaan supistamaan. Nyt runsaat puoli vuotta myöhemmin olemme Keusoten toimien kanssa pitkälti samassa pisteessä – ainakin näin rivialuevaltuutetun ja kansalaisen näkökulmasta katsottuna. Elokuun loppuun mennessä Keusoten aluevaltuusto on kokoontunut kerrassaan kolme kertaa ja käsiteltävät asiat ovat olleet niissäkin aika lailla kortilla. HUSin järjestämisopimus, hyvinvointisuunnitelma ja edellisen kauden arviointikertomus taisivat olla alkuvuoden merkittävimmät lista-asiat aluevaltuustossa. Hallintosäännössä korostuu aluehallituksen rooli, joten se on avainasemassa Keusoten päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa.
Jotakin on kuitenkin Keusostessa saatu aikaiseksikin. Aluehallitus lähetti hyvinvointialueohjelman luonnoksen kuntiin lausunnolle juuri kesälomakauden alussa. Nurmijärven kunnanhallitus antoi kokouksessaan 14.8.2023 kyseisestä asiakirjasta mm. seuraavan lausunnon.
Hyvinvointialueohjelmassa esitetyt yleispiirteiset tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat, mutta konkreettiset vaikutukset puuttuvat, mikä haastaa suunnitelmasta lausumista. Ohjelma on varsin yleisellä tasolla eikä ohjelmasta selviä, mihin palveluihin muutoksia ollaan suunnittelemassa ja millaisella sisällöllä.
Kunnat eivät ole päässeet osallistumaan ohjelman laadintaan hyvässä vuorovaikutuksessa hyvinvointialueen kanssa. Ohjelman jatkovalmistelussa konkreettiset vaikutukset tulee avata tarkemmalla tasolla ja ennen lopullista päätöksentekoa kuntien kanssa tulee järjestää neuvottelut palvelurakenteen muutoksista.
Lausuntoaikataulu on ollut tiukka ja ajoittunut kesälomakaudelle, jolloin lausunnon yhteinen
valmisteluaika on jäänyt liian lyhyeksi. Myös hyvinvointialueen päätöksenteko hyvinvointiohjelmasta tulee nopealla aikataululla ja kyseenalaista onkin, mikä on lausuntomenettelyn todellinen vaikuttavuus päätöksentekoon, mikäli lausuntoja ei ehditä perusteellisesti käymään läpi ennen päätöksentekoa.
Onhan tuo surullista luettavaa ja ymmärtääkseni palaute on ollut samanlaista myös muista hyvinvointialueen kunnista – tai jopa vielä ankeampaa.
Maaliskuussa järjestettiin vireille tulleesta Metsäkylän osayleiskaavasta asukastilaisuus Metsäkylän koululla. Kyseisen osayleiskaavan valmistelu etenee ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä tehdään merkittäviä linjauksia yleisestikin haja-asutusalueen rakentamiseen liittyen. Toki huomioiden se, että kunnan jokaisella osayleiskaava-alueella on omanlaisensa luonteenpiirteet ja ominaisuudet. Yhdellä sapluunalla ei voida tulevaisuudessakaan yleiskaavoja laatia. Kunnanhallitus teki aikanaan erinomaisen hyvän päätöksen, kun se edellytti osayleiskaavan rakennuspaikkojen tarkastelun tehtäväksi useammalla mallilla. Seuraavassa vaiheessa kuntalaisilla onkin mahdollisuus konkreettisesti nähdä, miten rakennuspaikat jakautuisivat kussakin mallissa, minkälaista ympäristöä ne muodostaisivat ja miten erilailla ne kohtelevat joitain yksittäisiä tiloja tai kiinteistöjä. Asiaa mallinnetaan esim. mallilla C, joka suosisi selkeästi isoja tiloja, koska rakennuspaikat jaettaisiin suoraan tilojen pinta-alojen mukaan. Mallissa C suuret tilat saisivat valtaosan rakennuspaikoista ja pienimmät tilat jäisivät kokonaan ilman. Toista ääripäätä edustaa malli A, joka perustuu edullisuusvyöhykkeisiin suosien esim. tiestön ja koulun läheisyyttä sekä kyläkeskusta. Se antaisi rakennuspaikkoja selvästi enemmän myös pienille tiloille eli useampi maanomistaja saisi rakennuspaikkoja. Kuntalaisten ja erityisesti Metsäkylän asukkaiden kannattaa olla hereillä, kun vaihtoehtovertailut tulevat julkisiksi. Rakennuspaikkojen jakamiseen liittyy todella suuret taloudelliset intressit. Jos Nurmijärvellä tuotetaan lähivuosina osayleiskaavoituksella esim. 2000 uutta rakennuspaikkaa, niin se tarkoittaa käsittämätöntä 100 miljoonan euron arvonnousua niille tiloille/kiinteistöille, joille noita rakennuspaikkoja osoitetaan. Ja tuokin on laskettu varsin maltillisella 50.000 euron hinnalla rakennuspaikkaa kohti. Itse soisin, että tuollainen jättipotti jakaantuisi mahdollisimman monelle kiinteistölle ja sitä kautta myös realisoituisi tehokkaammin haja-asutuslueella rakentamiseksi.
Huhtikuun alussa käytiin eduskuntavaalit. Kokoomus oli Nurmijärvellä ykkönen 6234 äänellä, joka oli peräti 1865 ääntä enemmän kuin vuonna 2019. Perussuomalaisetkin kasvattivat äänimäärää yli 1500:lla ja kokonaissaldo oli 6071. Kolmanneksi tullut SDP:kin sai 700 äänen kasvun, mutta jäi selvästi kolmanneksi 4149 äänellä. Sekä Keskustan että Vihreiden tappio oli rumasti yli 1000 ääntä. Keskusta on taantunut Nurmijärvellä kaksissa viimeisissä eduskuntavaaleissa 4300 kannattajan puolueesta hieman yli 2000 äänen puolueeksi. Ikävintä oli se, että Nurmijärvi jäi näissä vaaleissa ilman omaa kansanedustajaa. Sellaista ei ole tapahtunut mies- tai naismuistiin. Sittemminhän valtakuntaan on saatu myös uusi Orpon johtama oikeistohallitus, joka on ryhtynyt toteuttamaan hallitusohjelmaa, joka poikkeaa varsin merkittävästi edellisen hallituksen velkavetoisesta hallitusohjelmasta. Roomaa ei rakennettu päivässä, mutta valtiontaloutemme rapautettiin yhdessä hallituskaudessa. Sen kuntoon saattaminen ei onnistu yhdessä hallituskaudessa, mutta olisi ollut anteeksiantamatonta, jos toimeen ei olisi nyt ryhdytty.
Toukokuussa totesin, että olen toiminut kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana yhtäjaksoisesti keväästä 2018. Päätin, että en asetu enää ehdolle kyseiseen tehtävään. Hieman yli viisi vuotta suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana oli mielenkiintoinen ja haastava pesti, josta suoriuduin ymmärtääkseni varsin hyvin. Jatkossa toimin valtuustosalissa rivivaltuutettuna – sen aseman tuomin eduin ja vapauksin. Kunnanhallituksessa toimin aiempaan tapaan seuraavat kaksi vuotta. Olisin toki ollut käytettävissä myös vapautuneeseen kunnanhallituksen puheenjohtajan pestiin, mutta valtuustoryhmämme päätyi toisenlaiseen ratkaisuun.
Alkuvuonna toimin myös ns. NUUKA-ohjausryhmän puheenjohtajana, kun etsimme ja haarukoimme 9 miljoonan euron sopeuttamsitoimenpiteitä kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työ saatiin jokseenkin kunniallisesti maaliin ja vähäisin veronkorotusehdotuksin vasta vuodelle 2027. Valitettavasti heti ohjausryhmän saatua työnsä tulokset esitettyä, kunnanvirastolta viestitettiin, että on ns. ilmaantunut pari muuttujaa ja sopeuttamista onkin tullut 0,9 m€ lisää. Valtuusto päätti jatkaa ohjausryhmän toimintaa ja tuon 0,9 milj.euron sopeuttamisen parissa tehdään nyt työtä.
Yksityistieasioista on saatu joitakin päätöksiä. Kesäkuussa saimme tiedoksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomion koskien Nurmijärven Kirkkotien tiekunnan päätöksiä käyttömaksun asettamisesta Nurmijärven Linja Oy:lle. Käräjäoikeus katsoi reitin 3 liikenteen olevan tieosakkaiden liikennettä, eikä ulkopuolista liikennettä. Käräjäoikeuden tuomiolla tiekunnan päätökset käyttöluvan myöntämisestä ja käyttömaksun perimisestä julistettiin pätemättömiksi. Myös tiekunnan päätökset hylätä enemmälti näitä koskeneet oikaisuvaatimukset julistettiin pätemättömiksi.
Lomien jälkeen saatiin puolestaan Helsingin hallinto-oikeudesta päätös 4403/2023, 9.8.2023 eli ratkaisut yksityistieasioihin liittyvistä kunnallisvalituksista valtuuston päätökseen § 46, 25.5.2022. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.
Vast’ikään on saatu siis kaksi oikeuden tuomiota, jotka ovat päätyneet kunnan kannalta myönteisesti. Luultavasti siitä huolimatta joiltakin tahoilta paheksutaan edelleen sitä, että “kunta käy oikeutta joitakin kuntalaisia vastaan”.