Lepsämän puukoulun kohtalo

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_c7e437ce-ae9f-4ff2-a4de-d01c245426b2.jpg

Kokouksessaan 7.10. tekninen lautakunta käsitteli Lepsämän koulun luonnossuunnitelmien hyväksymistä. Pohjalla oli viranhaltijoiden esitys siitä, että uudisrakennus toteutetaan pienempänä 1-kerroksisena ratkaisuna ja vanha puukoulu vuodelta 1929 korjataan henkilöstön ja opetuksen tiloiksi. Esityksen perusteena oli osaltaan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan määräykset suojeltuun puukouluun liittyen. Osayleiskaavassa vanha puukoulu on määritetty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, joka tulee säilyttää siten, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot vaarannu. Määräyksissä todetaan rakennus niinkin arvokkaaksi ja dominoivaksi, että sen läheistölle rakennettavat uudisrakennukset tulee sovittaa kooltaan, mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan, väritykseltään, sijainniltaan, korkeusasemaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen rakennettuun kokonaisuuteen.

Jo aiempi sivistyslautakunnan antama lausunto uuden isomman kaksikerroksisen koulurakennuksen puolesta antoi odottaa, että myös Teklassa tehtäisiin viranhaltijoiden esityksestä poikkeava vastaehdotus. Näin tapahtuikin ja Tekla päätti yksimielisesti, että tuhopoltossa tuhoutuneen Lepsämän koulun tilalle rakennetaan 2-kerroksinen koulurakennus, jossa on kaikki koulun tilat. Tämä pyritään toteuttamaan muuntojoustavana tilaelementtiratkaisuina, jolloin tilojen siirtäminen ja muuntelu on myöhemmin mahdollista, mikäli muutokset palveluverkossa sitä edellyttävät. Lisäksi lautakunta päätti, ettei vanhaa 1929 valmistunutta puukoulua korjata millään tavalla, vaan se jätetään matalalle peruslämmölle niin, että ylläpitokustannukset minimoidaan. Lautakunta päätti, että rakennuksen jatkosta päätetään myöhemmin sopivana ajankohtana eli puukoulun kohtalo jätettiin avoimeksi epämääräiseksi aikaa.

Yhtenä vaihtoehtona oli aiemmin mainittu se, että vanha puukoulu saneerattaisiin kevyesti, jolloin sitä voisi käyttää esimerkiksi kalustovarastona. Tämäkin “kevytsaneeraus” olisi kustantanut arviolta 1,6 m€ ja oli mielestäni harvinaisen kuolleena syntynyt ajatus. Puukoulun saneeraus toimiviksi henkilöstö- ja opetustiloiksi arvioitiin kustannuksiltaan noin 1,9 m€:n luokkaan. Tämän vaihtoehdon lautakunta siis hylkäsi, eikä rakennukselle päätöksen mukaan tehdä mitään korjaavia toimenpiteitä.

On mielenkiintoista seurata miten osayleiskaavan määräystä kyseisen rakennuksen suojelemisesta tulkitaan jatkossa. Onko peruslämmön ylläpito, rakennuksessa olevien ongelmien korjaamatta jättäminen ja ylläpitokustannusten minimoiminen yleiskaavan määräyksen mukaista “rakennuksen säilyttämistä siten, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot vaarannu”.

Kyseessä on hyvin samanlainen tilanne kuin Kirkonkylän vanhan suojellun seurakuntatalon kohdalla oli. Vanha seurakuntatalo oli lisäksi osa Nurmijärven kirkonmäen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kyseinen suojeltu rakennus pidettiin pitkään tyhjillään – ilmeisesti minimikustannuksin – ja lopulta päädyttiin tilanteeseen, jossa seurakunta haki sille purkulupaa. Valitusten jälkeen näin myös tapahtui ja rakennus purettiin tänä vuonna. ELY-keskus ja maakuntamuseo eivät kyseisessä tapauksessa vastustaneet poikkeamislupaa purkamisen suorittamiseksi.

Nyt tehty päätös viittaa vahvasti siihen, että myös Lepsämän puukoululla tulee olemaan sama tulevaisuus. Rakennuksen kunto ei parane tyhjillään ololla, nykyisten ongelmien korjaamatta jättämisellä ja minimoiduilla ylläpitokustannuksilla. Päinvastoin ongelmat ja korjaustarpeet vain laajenevat – ja mahdolliset korjauskustannukset kasvavat. Rakennus on päätöksenteossa arvioitu niin ongelmalliseksi, että saneerauksen ja korjaustoimenpiteiden onnistuminen arvioidaan epätodennäköiseksi tai ainakin hyvin riskialttiiksi. Kun mitään järkevää käyttöäkään ei puukoululle ole yrityksistä huolimatta löytynyt, niin lopputuloksena on ilmeisesti syytä ryhtyä valmistelemaan purkutoimenpiteitä.

Jos purkaminen on todennäköinen – huonon ylläpidon vuoksi jopa väistämätön – vaihtoehto, niin kaikki minimitasollakin tehtävä ylläpito ja peruslämmön ylläpito vuosikausia on silkkaa tuhlausta.

Toki voi hyvinkin olla, että kunnan ulkopuoliset instanssit ja viranomaiset – ehkä jotkut kuntalaisetkaan – eivät ole samaa mieltä kuin kunnan päätöksentekijät. Jonkun mielestä Lepsämän maamerkiksikin koettu vanha puukoulu voi hyvinkin olla suojelemisen ja saneerauksen arvoinen – aivan kuten osayleiskaavakin edellyttää. Painava sanansa on myös ELY-keskuksella ja maakuntamuseolla ja näiden viranomaisten kanta voi hyvinkin yhtyä kunnan viranhaltijoiden näkemyksiin siitä, että puukoulu on syytä saneerata.

Voisi olla järkevää ja vastuullista päätöksentekoa selvittää ja päättää vanhan puukoulun kohtalosta mahdollisimman pian, etenkin kun uuden ison koulun rakentamisella sinetöidään se, että puukoulun saneeramiselle opetus- tai koulutoimintaan ei ole minkäänlaista tarvetta jatkossa.

Se, että rakennus jätetään rapistumaan ja odottamaan epämääräiseksi ajaksi ihmeparantumista tai uutta yllättävästi nousevaa käyttötarvetta ei ole viisautta, eikä hyvää paäätöksentekoa. En usko, että lepsämäläisetkään haluavat kylän keskeiselle paikalle rapistuvaa raatoa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.