Lukiojossittelua

Nurmijärven Uutiset julkaisi 15.7.2020 Nurmijärven lukioselvitystä käsittelevän kolumnini. Lukiovaihtoehtojen kustannusvertailuista on ollut liikkeellä monenlaista informaatiota – osin johtuen siitä, että laskelmatkin ovat tarkentuneet prosessin aikana. Käytin kirjoituksessani viimeisimpiä lautakuntienkin käytössä olleita numeroita.

Numerot ovatkin selkeitä – tosin eivät yksiselitteisiä. Kun käyttökustannusvaihtoehtoja taannoin meille kunnanvaltuutetuille esiteltiin, kysyin jo tuoreeltaan, mihin perustui Kirkonkylän lukiovaihtoehdon käyttökustannuslaskelmissa käytetty 3084 m2 vähennys pinta-alaan. Vastaus oli, että laskelma on oikein laadittu.

Selvittelin ja kyselin asiasta jälkeenpäin lisää. Laskentametodikin kirkastui. Kyse on siitä, että Nurmijärven Yhteiskoulun kompleksista vapautuu hieman yli 3000 m2 tilaa ja ne on huomioitu laskelmassa 100 prosenttisena säästönä vuosikustannuksissa. Kun tilat kuitenkin fyysisesti jäävät edelleen nykyiselle paikalle NYKin kampukselle, niin niistä tulee käyttökustannuksia entiseen tapaan. Säästöt syntyvät, kun tiloihin saadaan siirrettyä muita kunnan toimintoja esim. päiväkodeista. Säästöt syntyvät siis vasta, kun näiden muuttavien toimintojen lähtöpään kiinteistöjen käyttökustannukset saadaan poistettua rasittamasta kunnan kassaa. Millaisella viiveellä se sitten tapahtuukin ja tapahtuuko täydessä yli 3000 m2:n laajuudessa koskaan.

Koska merkittävä osa NYKistä vapautuvista tiloista on normaaleja luokka/opetustiloja koulurakennuksessa, niin on selvää, että niihin voidaan siirtää vain opetustoimintoja. Ymmärrykseni mukaan tällöin on kyse myös nykyisistä kyläkouluista tapahtuvista toimintojen ja oppilaiden siirtämisestä vapautuviin tiloihin. Jos lukioratkaisu on keskitetty Kirkonkylän lukio, niin kustannusten kannalta tuo on varmasti perusteltu toimenpide. Tällöin jostain lakkautettavasta kouluyksiköstä saadaan laskelmissa esitetty säästö. Sekin tosin vasta useita vuosia kestävän prosessin jälkeen. Koulujen lakkauttamiset kun eivät ole mitään läpihuutojuttuja.

Kun tämä kustannussäästöjen edellyttämä ketjutus on tiedossa, niin ei ainakaan tulisi argumentoida keskitetyn lukion käyttökustannussäästöillä saatavan kuoletettua investointikustannusten lisäystä missään älyllisessä ajanjaksossa. Ei viidessä vuodessa, ei kymmenessä vuodessa, ei…

Jatkokäsittelyssä päättäjille ja kuntalaisille on syytä avata yksityiskohtaisesti, miten ja mistä nuo laskelman käyttökustannussäästöt todellisuudessa syntyvät. Ja missä aikataulussa, jos sellaista kukaan kykenee arvioimaan.

Kaavio selventää, miten laskelmassa esitettyjä käyttökustannuksia saadaan aikaiseksi:

Ja tässä se Nurmijärven Uutisten kolumnini:

Lukiojossittelua

Lautakunnat antoivat lukiolausuntonsa. Pari lautakuntaa esitti äänestysten ja eriävien mielipiteiden saattelemana lukion keskittämistä Kirkonkylään. Pari lautakuntaa ei asettanut mitään vaihtoehtoa etusijalle.

Kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Viimeisimmän laskelman mukaan se olisi 6 milj. euroa edullisempi kuin Kirkonkylän keskitetty lukio.

Myös vuosittaisia käyttökustannuksia on vertailtu. Laskelmissa on esitetty hajautetun lukion olevan käyttökustannuksiltaan hieman yli 200.000 euroa kalliimpi kuin Kirkonkylään keskitetty lukio. Tuo käyttökustannusten ero on annettu kylmänä faktana.

Harva on kiinnittänyt huomiota tosiseikkaan, että Kirkonkylän keskitetyn lukion käyttökustannukset perustuvat olettamukseen: ”JOS lukiolta vapautuvista tiloista pystytään luopumaan.” Laskelmissa jossittelulla on saatu Kirkonkylän lukiovaihtoehdosta vähennettyä tiloja yli 3000 m2.

Jossittelun takana on osin epärealistinen ajatus, että NYK:n vanhoihin suojeltuihin erillisrakennuksiin sijoitetaan muita toimintoja – tai tilat realisoidaan. Tilaa arvioidaan vapautuvan myös mm. Kirkonkylän päiväkodista, mutta näistä ei kerry yli 3000 vapautuvaa neliötä, joiden mukaan kustannussäästöt on laskettu. Laskelman keskeinen tekijä onkin, että lukiolta vapautuu koulutiloja, joihin siirretään oppilaita muista kouluista, joista laskelman lattianeliöt lopulta poistuvat käyttökustannuksista. Kuntalaisten ja päättäjien on hyvä tiedostaa laskelman perustuvan siihen, että tiloja vapautuu myös lakkautettavista kyläkouluista. Jos ratkaisu on Kirkonkylään keskitetty lukio, niin samalla tulisikin julkistaa, mistä ja milloin tilat lopulta vapautuvat – muuten esitettyjä säästöjä ei synny. Palojoelta, Metsäkylästä vai Nukarilta?

Jos lukiolta vapautuvista tiloista EI pystytä luopumaan, on jaettu lukio selvästi edullisin vaihtoehto investointien lisäksi myös käyttökustannuksiltaan. Se on käyttökustannuksiltaan joka vuosi 70.000 euroa edullisempi kuin kallein eli Kirkonkylään keskitetty lukio. Jaetun lukion kustannussäästöt eivät perustu siihen, että kyläkouluja lakkautetaan. Sen säästöt myös realisoituvat heti, toisin kuin Kirkonkylän lukion säästöt, joita toteutuu vasta, kun tehdään jonkun kyläkoulun lakkauttamispäätös – mahdollisesti ei koskaan.