Puolivuotiskatsaus I/2020

keusote shot

Jälleen kerran yhteenveto vuoden ensimmäiseltä puolelta vuodelta – perustuen lähinnä tammi-kesäkuun blogikirjoituksiini ja niistä näin jälkikäteen nousseihin ajatuksiin ja jälkiviisasteluihin.

Heti vuoden alussa kunnan palveluverkkosuunnitelma ja lukiokesksutelu nousi isoksi teemaksi. Kirjoitin tammikuussa, että itselläni ei vieläkään ollut lukiohankkeeseen lopullista kantaa. Odotin kärsivällisesti tulevia selvityksiä ja etenkin eri vaihtoehtojen investointivertailuja. Muistelin olleeni syksyllä 2017 tekemässä päätöstä lukion hankeselvityksen jatkamisesta. Olin tuolloin ja edelleen sitä mieltä, että päätös oli järkevä. Lukion sijoittaminen pääkirjaston ja kunnanviraston yhteyteen ei luonnospiirustusten perusteella näyttänyt välttämättä älylliseltä ratkaisulta. Erityisesti paikoitus- ja logistiikka-asiat eivät vakuuttaneet sellaisinaan. Nyttemminhän tuo kirjaston ja kunnanviraston tontti ei päässyt heikkouksiensa vuoksi edes lukion sijoituspaikkavertailuun.

Maaliskuussa kunnanhallituksessa käsiteltiin erikoisesti Rajamäen Terveystien YS-tontin luovutusta. Syyskuussa 2019 kunnanhallitus päätti myydä kyseisen tontin Sievi Hyvinvointitilat Oy:lle, joka rakentaisi tontille lastensuojelun sijaishuollon yksikön tilat Familiar Oy:lle. Kuntalaiset jättivät kuitenkin päätöksestä kolme oikaisuvaatimusta ja viranhaltijat olivatkin selvittäneet asiaa syvemmin ja tarkemmin. Tämän johdosta kunnanjohtaja toi asian uudelleen käsiteltäväksi ja kunnanhallituksella oli edessään päätösesitys, jossa oli päädytty aiemman 16.9.2019 tehdyn päätöksen kumoamiseen. Valitettavasti itsekin ymmärsin vasta noiden lisäselvitysten jälkeen, että olin asiassa saanut virheellistä tai vähintäänkin puutteellista tietoa. Noilla tiedoilla olisin päätynyt syksyllä 2019 erilaiseen ratkaisuun. Samaan lopputulemaan oli siis asian esittelijäkin päätynyt. Kunnanhallitus päätti kuitenkin pitää äänestyksen jälkeen alkuperäisen päätöksen voimassa. Ilmeisesti asiasta päätöksestä on valitettu, joten lopullinen ratkaisu saadaan vasta pienellä viiveellä. Joka tapauksessa sellainen case, josta ei kiittävää arvosanaa voi valmistelijoille ja esittelijälle antaa.

Asetuin ensimmäistä kertaa ehdolle HOK-Elannon edustajistoon ja tulin valituksi varajäseneksi  238 äänellä. Nurmijärveltä oli ehdokkaita peräti 24 henkilöä ja ainoa läpi mennyt oli silloinen eduskunnan puhemies, nykyinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Varajäseneksi nurmijärveläisistä myös Perussuomalaisten valtuustokamraatti Maiju Tapiolinna.

Kevät meni kokousten ja kokoontumisten osalta korona-fiiliksissä. Kokoukset pidettiin pääosin etänä. Muutamaan valtuuston kokoukseen osallistuin livenä – tällöinkin erityisjärjestelyin ja turvavälein. Koronajärjestelyistä ja kokemuksista jää varmasti hyviä ja koeteltuja käytäntöjä jatkoakin ajatellen. Otaksun, että osan kokouksista voi tehokkaasti ja ilman varaedustajien tarvetta hoitaa etänä jatkossakin. Välineet ja systeemit ovat nyt kaikille tuttuja.

Nurmijärven vuoden 2019 tilinpäätös oli musertava – alijäämä oli ennätykselliset 15,7 milj.euroa. Suurin syy ankeaan tilinpäätöslukuun on sosiaali- ja terveyspalvelut. Kalliin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Nurmijärven osalta yli 8 prosenttia edellisvuodesta. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi ei siis vakuuttanut ainakaan talouden osalta. Myös kuntayhtymän päätöksentekoa ja -valmistelua arvosteltiin. Hämmentävin osoitus tästä oli pitkään ja hartaasti valmisteltu Apotti-osakkuus, jonka yhtymävaltuusto hylkäsi.

Taloustilanteessa emme ole yksin – viime vuonna noin 75 % Suomen kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen. Kuuma-kunnissakin ainoastaan Kerava (+1,4 milj.€) ja Sipoo (+1,0 m.€) tekivät rimaa hipoen positiivisen tilinpäätöksen. Rajuin alijäämä oli Järvenpäässä (-32,2 m€) ja myös Kirkkonummella miinusta oli rajusti (-20,3 m€).  Nurmijärveä heikommin meni myös Tuusulassa (-19,9 m€) ja Hyvinkäällä (-19,3 m€). Tilanne on siis lohduton koko seudulla. Kyse ei ole erityisesti jossain yksittäisessä kunnassa tehdyistä huonoista päätöksistä tai huonosta talouden pidosta.

Tarkastelin Kuuma-kuntien velkaantuneisuutta ja totesin, että isoimmat velkataakat ovat niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on ollut suurinta. Lainaa per asukas oli yli 4000 euroa ainoastaan kasvukunnissa Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi. Kaikissa näissä kasvukunnissa väestönmuutos oli vuonna 2019 yli 0,7 %. Kunnissa, joissa oli nollakasvua tai väestötappiota, oli kaikissa lainamäärä alle 4000 euroa/asukas. Kasvu edellyttää investointeja – investoinnit edellyttävät kuntien nykyisellä tuloksentekokyvyllä lainanottoa. Poikkeuksena tuohon edellä olevaan on Kerava, jonka asukasluku kasvoi 1,4 %, mutta jonka lainamäärä oli vain hieman yli 1400 €/asukas. Tiheään asutussa radanvarsikunnassa on selvitty naapurikuntia pienemmillä investoinneilla. Kevään kuluessa tilanne ei ole parantunut- Päinvastoin korona-viruksen kurittaman vuoden 2020 jälkeen voidaan olla monessa kunnassa tilanteessa, että taseessa on kumulatiivisena vain alijäämää. Totesinkin, että valtiovallalta ei kaivata nyt yhtään ylimääräistä rasitetta tai lisäkustannuksesta kunnille. Päinvastoin – nyt olisi välttämätöntä purkaa jo aiemmin tehtyjä kuntia rasittavia päätöksiä. Oli sitten kysymys, vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Kunnanvaltuustossa keskustelua herätti uuden yksityistielain edellyttämät muutokset kunnassa vuosikymmeniä harjoitettuun yksityistiepolitiikkaaan ja avustuksiin. Paikallislehtikin uutisoi, että kunnan viime vuosien satsaukset yksityistieavustuksiin ja hoitosopimusteihin tarkoittaisivat yksityistieavustuksina jaettuna keskimäärin 2 200 euroa/kilometrille. Lehden arvio keskimääräisistä avustuksista Suomessa on haarukassa 350-500 euroa yksityistiekilometriä kohti. Tuon mukaan Nurmijärvellä yksityisteitä on vuosien varrella avustettu 4-6 kertaa enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdeksi ongelmaksi on koettu, että tuo valtakunnan huipputasoa oleva avustusmäärä ei kuitenkaan ole jakautunut tasapuolisesti. Toisaalta pistoteitä on ollut kunnan 100%:na hoitosopimusteinä, jonkin vuosikymmeniä sitten tehdyn sopimuksen perusteella, jonka perusteista ei ole mitään tietoa. Toisaalta merkittäviä läpiajoteitä on ollut pelkkien yksityistieavustusten varassa. Uusi avustusjärjestelmä on ennen kaikkea tasapuolinen ja läpinäkyvä, kun yksityistiet jaetaan kolmeen kategoriaan, joiden mukaan avustusta jaetaan. Yksityistieasia ei ole kuitenkaan loppuun käsitelty, koska päätöksestä on ilmeisesti tehty oikaisuvaatimus. 

Yksityisteiden osalta nähtiin ehkä radikaalein Nurmijärvellä tehty valtuustoaloite, jossa vaadittiin, että kunnan tulee lunastaa itselleen ne yksityistiet, jotka ovat olleet hoitosopimuksella kunnan hoidettavana ennen uuden yksityistielain voimaantulemista. Sen aloitteen elinikä oli myös ennätyksellisen lyhyt.

Kantani lukioasiaankin on selkiytynyt ja kirkastunut sitä mukaan, kun asiassa on saatu lisäinfoa ja eritysiesti kustannustietoa. Lautakuntienkin saamien laskelmien mukaan on selvää, että nykymallin mukainen kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Se maksaisi noin 6 milj. euroa vähemmän kuin Kirkonkylään keskitetty lukio. Tämä on aivan oleellinen tieto päätöksentekijöille tässä taloustilanteessa. Taloustilanteessa, jossa yksi kunnan tärkeimmistä prioroteetista on hillitä investointien määrää. Laskelmissa on vertailtu myös vuosittaisia käyttökustannuksia. Siihen palaan erikseen lähiaikoina.

Nyt jatkuu kesätauko luottamustoimista.

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.