Tag: rajamäen uimahalli

Uimahallin pääomalainan taustoja

Uimahalli vuoden 2011 kuosissaan.

Nurmijärven Uutiset kirjoitti digilehdessään Nurmijärven kunnanhallituksen päätöksestä konvertoida olemassa oleva 12.007.000 euron pääomalainan Rajamäen Uimahalli Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiön hakemuksen mukaisesti. Samassa yhteydessä kunnanhallitus totesi, että Rajamäen Uimahalli Oy:llä ei katsota olevan kykyä selviytyä pääomalainalle kertyneestä korkovelastaan ja totesi velan olevan arvoton velkojalle. Tämän seurauksena kunnanhallitus päätti luopua korkosaamisesta ja siten antaa uimahalliyhtiölle kyseisen hieman yli 6 milj.euron velan anteeksi. Kunnanhallituksen päätös on vasta esitys kunnanvaltuustolle. Lopullisen päätöksen asiassa tekee kunnanvaltuusto.

Kunnanhallituksen päätös kirvoitti jonkin verran keskustelua ja ainakin yhden mielipidekirjoituksen asiasta.

Päätökset uimahallin saneerauksesta ja laajennuksesta on tehty jo 2010-luvun alkupuolella – myös rahoitukseen ja kunnan takauksiin liittyvät päätökset. Kun päätösten taustoista ja perusteista yrittää kysyä, niin vastauksia ei tahdo saada. Itse toimin tuohon aikaan rivivaltuutettuna, mutta nykyisistä luottamushenkilöistä löytyy myös mm. kunnanhallituksessa vaikuttaneita henkilöitä. Yhtä kaikki – noiden vuosien jälkeen kunnassa on tehty satoja ellei tuhansia päätöksiä. Kaikkea on mahdoton muistaa ja omatkin tekemiset saattavat hämärtyä vuosien varrella. Tästäkin tapauksesta voi ottaa opiksi sen, että päätösten perustelut on hyvä kirjata mahdollisimman tarkasti pääösten yhteydessä.

Omat muistikuvani Rajamäen uimahallin saneerauksen ja laajennuksen päätöksenteosta ovat liittyneet siihen, että olin valtuuston äänestyksessä pienemmän vaihtoehdon kannalla, koska se oli taloudellisempi vaihtoehto ja vaati jatkossa vähemmän kunnan vuosittaista taloudellista tukea. Totesin myös, että isompi laajennus merkitsisi käytännössä sitä, että Klaukkalan uimahallihankkeeen saisi unohtaa vuosikymmeniksi. Minulla on ollut myös selkeä muistikuva siittä, että kaikki tuolloin esitetyt vaihtoehdot lähtivät siitä, että uimahalliyhtiö tarvitsee jatkossakin kunnan toimintatukea ja isompi laajennus, jonka kunnanvaltuusto vuonna 2011 hyväksyi tarvitsisi sitä huomattavasti enemmän.

Kaivelin jälleen kerran vanhoja blogikirjoituksiani, muistiinpanojani ja säilyttämiäni hankesuuunnitelmia. Niiden pohjalta seuraavassa joitain huomioita, jotka ehkä avaavat hieman asiaa.

Jo alkuvaiheen dokumenteissa mm. hankesuunnitelmissa todetaan, että hanke toteutetaan budjettivaroin ja kunnan takaamien lainojen turvin.

Vuoden 2011 lopulla tehtiin pienen ja ison laajennuksen väliset vertailulaskelmat, joissa käytettiin kahta erilaista lainakorkoa ja erilaisia käyttäjämäärien kasvuskenaarioita. Isommassa laajennuksessa tarkasteltiin silloisen käyttäjämäärän kasvua 20%:lla (210.000 kävijää), 40%:lla (245.000 kävijää) ja 60%:lla (280.000 kävijää). Pienemmässä laajennuksessa tarkasteltiin 10%:n kasvua (192.500 kävijää), 20%:lla (210.000 kävijää) ja 30%:lla (227.5000 kävijää).

Jokainen vertailulaskelmassa esitetty vaihtoehto osoitti, että uimahalliyhtiö tarvitsee jatkossakin kunnan vuosittaista tukea. Tuon tuen arvioitiin olevan korkomallista ja kävijämääristä riippuen vuonna 2020:

  • Pienemmässä laajennuksessa: 638.000 – 822.000 €
  • Isommassa (joka tuli valituksi): 882.00 – 1.247.000 €

Ymmärtääkseni lopullisessa päätöksenteossa käytettiin isossa laajennuksessa 40%:n kävijäkasvulukuja. Kiinteällä 3,78 %:n korolla kunnan tuen tarpeen vuonna 2020 laskettiin olevan peräti 1.055.000 €. Erikoisinta tuossa laskelmassa on se, että kunnan tuki on jaettu kahteen osaan: toiminta-avustus 275.000 € ja rahoitusavustus 780.000 €. Laskelma ja myös päätöksenteko on lähtenyt siis siitä, että uimahalliyhtiö tekee toiminnallista tappiota vuodessa 275.000 € ja se katetaan kunnan antamalla toiminta-avustuksella. Lisäksi kunta antaa vuodessa 780.000 € rahoitusavustusta, jolla uimahalliyhtiö hoitaa lainan korot ja lyhennykset.

Laskelma osoittaa sen, että uimahalliyhtiön ei ole kuviteltu missään tapauksessa pystyvän a) tekemään positiivista toimintakatetta b) pystyvän lyhentämään lainaa saati maksamaan edes sen korkoja. Ainakin kunnanhallituksen jäsenillä on täytynyt olla tieto tuosta laskelmasta.

Vielä tällä viikolla kuulin sellaisenkin mielipiteen, että uimahallipäätöstä tehtäessä kävijämäärän nousu oltaisiin arvioitu pahasti yläkanttiin ja taloudelliset laskelmat olisivat pettäneet osin sen vuoksi. Rohkenin olla eri mieltä. Tarkistin asian ja olin oikeassa. Kun rohkeimmassakin arviossa vuotuisen kävijämäärän arveltiin nousevan 280.000 kävijään, niin vuonna 2023 kävijämäärä oli peräti yli 320.000.

Mikä on talouden kannalta uimahallin optimikävijämäärä ja hinnoittelupolitiikka – se on oma mielenkiintoinen kysymys, jota uimahallin johdon ja hallinnon on syytä pohtia. Ikävä tosiasia on se, että pelkkä kunnan myöntämä toiminta-avustus on ollut huomattavasti suurempi kuin tuo aikoinaan arvioitu 275.000 € vuodessa. Onko toiminta-avustuksen määrä kasvanut noin suureksi osin juuri sen vuoksi, että kävijämäärät ovat kasvaneet laajennuksen ansiosta liki kaksinkertaiseksi.

Päätöksen uimahalliyhtiön pääomalainan konvertoinnista ja lainakorkojen anteeksiannosta tekee siis kunnanvaltuusto. Edellä kirjoittamani perusteella ei liene epäselvää, että konvertointi on perusteltua ja jo vuosikymmen sitten päättäjillä oli ymmärrys siitä, että uimahalliyhtiö ei tule koskaan lyhentämään euroakaan saamaansa lainaa – eikä senttiäkään edes lainankorkoja.

Toiveuusintoja

Sosiaalisessa mediassa kysyttiin, miten olen ammoisina aikoina analysoinut tai kirjoittanut Rajamäen uimahallin laajennushankkeesta. Eipä löytynyt 13 vuoden takaa kuin pari blogikirjoitusta, joissa oli uimahallin laajennushanke mainittu. Kopioin ne tuohon alle. Kun olen vuodesta 2008 saakka kunta-asioistakin kirjoittanut, niin täytyy todeta, että monenlaista raportointia vuosien takaa löytyy. Yksityiskohtia ja juonenkäänteitä, joita en ainakaan itse muuten millään muistaisi. Kun selailin vanhoja kirjoituksia, niin jopa nyt kuumana käyvästä ja ajankohtaisesta NYKin lukiosta löytyi kirjoitus, joka herätteli muistikuvia siitä, miltä pohjalta asiasta päätettiin vuoden vaihteessa 2020/21. Palaan siihen hieman myöhemmin.

Tuolloin 13 vuotta sitten äänestin tosiaan Rajamäen uimahallin suurempaa laajennushanketta vastaan. Silloin oli vaihtoehtoina suurempi laajennus, johon sisältyi mm. uusi iso kilpa- ja kuntouintiallas. Tämä voittanut ja sittemmin toteutettu vaihtoehto oli luonnollisesti myös kalliimpi. Hieno uimahallihan siitä sitten tulikin. Itse olin pienemmän ja edullisemman laajennuksen kannalla, joka siis kunnanvaltuuston äänestyksessä hävisi. Tässä vaihtoehdossa olisi lisätty lähinnä kuntosali- ja ryhmäliikuntatiloja, mutta allaskapasiteettia vain n. 140 m2:n lämminvesialtaalla. Oma mielipiteeni pienemmästä laajennuksesta perustui kolmeen seikkaa:

  • Investointi olisi ollut merkittävästi pienempi ja kuntatalouden kannalta järkevämpi
  • Investointi olisi kohdistunut tiloihin, joista olisi saatu parempaa tuottoa ja kunnan toimintatuki olisi jäänyt pienemmäksi
  • Suurempi hanke käytännössä lykkäsi Klaukkalan uimahallin rakentamisen hamaan tulevaisuuteen. Kunnalla ei näkemykseni mukaan olisi lähivuosikymmeninä mahfdollisuutta investoida toiseen uimahalliin.

Tässä kuitenkin aikalaismuistiinpanoja ja huomioita 13 vuoden takaa, kun uimahallihankkeesta päätettiin – niiden lukuisten muiden investointihankkeiden lisäksi.

Blogikirjoitus

Velkavaltuusto 16.11.2011

Nurmijärven kunnanvaltuusto vahvisti tänään talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2012-14. Kaikki mittavat investointihankkeet menivät läpi. Tässä muutamia äänestystuloksia.

– Rajamäen uimahallin suurempi laajennus – hanke paisui yli 10 miljoonan euron suuruiseksi. Vastustin isompaa laajennusta. Jo päätetty saneeraus ja laajuus olisi riittänyt.

– Kannatin Kirkonkylän liikuntapuiston investoinnin siirtämistä parilla vuodella eteenpäin. Kohde ei ole edes valtionapulistalla. Investoinnin lykkääminen olisi tasapainottanut taloutta ja rakentamisajankohta olisi siirtynyt myös teknisesti järkevämpään ajankohtaan.

– Demarien HSL:ään liittymisehdotus ei mennyt läpi. Vastustin.

– Klaukkalan harjoitusjäähalli päätettiin rakentaa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden lykkäämisellä olisi vain kasvatettu investointimenoja.

– Klaukkalan uimahallia varten varattiin 100 kiloeuron sijasta suunnittelurahaa 300 kiloeuroa vuodelle. Vastustin lisäystä, joka on täysin turha. Hanke aloitetaan hankesuunnittelulla, joka tehdään pienemmälläkin summalla. Isompi rahamäärä ei edistä hanketta 1. vuotena millään tavalla.

Eli varsinainen vaalibudjetti tuli – kaikki meni läpi ja velkaa otetaan 40 milliä lisää (1000 €/asukas).

Verot pysyivät ennallaan lukuun ottamatta rakentamattoman kiinteistön veroprosenttia, joka nostettiin 3,0 %:iin. En kannattanut korotusta: laskusuhdanteeseen mentäessä investointimahdollisuudet eivät ole parhaat mahdolliset ja lisärasite ei olisi ollut mielestäni paikallaan.

Tämän puheen pidin budjettikäsittelyn yleiskeskustelussa heti ryhmäpuheenvuorojen jälkeen. Lassi Köpän kanssa jätimme talousarvioon eriävän mielipiteen, koska se ei ole strategian mukainen. Mielipiteeseen yhtyi kymmenkunta muuta valtuutettua.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.

Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa.

Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!

Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.

Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.

Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.

Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.

Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.

Blogikirjoitus 6.1.2012

Mistä näitä hankkeita tulee?

Erään puhelinoperaattorin mainoksessa kysytään humoristisesti “Mistä näitä senttejä tulee?”.

Nurmijärvellä voisi itkua pidätellen kysyä: Mistä näitä hankkeita – tai paremminkin – miljoonahankkeita tulee?

Ajattelin, että marraskuussa hyväksytyn kreikkalaisbudjetin jälkeen jokaisen taajaman ja jokaisen liikuntaihmisen hurjimmatkin unelmat ja tavoitteet on täytetty. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaanhan täräytettiin kymmeniä miljoonia tekojäärataan, urheilupuistoon, kilpauintialtaaseen ja harjoitusjäähalliin.

Olisihan se pitänyt arvata. Yleisönosastopalstojen kuumana käynyt keskustelu tuosta helleenisestä budjetoinnista ei ollut edes ehtinyt laantua, kun demarien Peltonen avasi keskustelun salibandyhallin rakentamisesta Kirkonkylään – ja nopeasti. Seuraavaksi on varmaan vuorossa jalkapallohallihanke ja lukuisat kulttuuriin ja taiteeseen liittyvät tilatarpeet. Sieltä niitä miljoonahankkeita tulee. Ne miljoonat hankkeiden toteuttamiseen ja myös käyttöön ja ylläpitoon tulevat sitten verojen muodossa – joko suoraan korotettuna kunnallisverona tai mutkan kautta valtionverotuksen antina.

Luovuin jokin aika sitten paikastani Rajamäen uimahallin hanketyöryhmässä. Työryhmä ei ollut viime aikoina kovinkaan aktiivinen, eikä sillä ollut roolia esim. hankkeen laajuutta koskevassa päätöksenteossa. Itsehän olin laajennuksen laajennusta vastaan valtuustossa – niin rajamäkeläinen kuin olenkin. Yksityisen rakennuttajatoimiston palkkalistoilla työskentelevänä koin myös asemani muodostuvan ongelmalliseksi hankkeen seuraavissa vaiheissa – etenkin hankkeen rakennuttajakonsulttia valittaessa. Sellainen nimittäin pitäisi aika vikkelään hankkeeseen kiinnittää.

Juhannusvaltuusto 2018

IMG_0015.jpg

Nurmijärven kunnanvaltuuston ensimmäisen puolivuotiskauden viimeinen kokous pidettiin Juhannuksen alusviikolla 20.6.

Lomakausi näytti pyörähtäneen käyntiin ja Kokoomukseltakin oli peräti viisi valtuutettua poissa, joiden paikalle oli kutsuttu varavaltuutetut. Varavaltuutettujen listalla oltiin jouduttu etenemään peräti sijalle 12, jotta ryhmä oli saatu kasaan. Tässä Juhannusvaltuustossa paikalla oli varavaltuutetuistamme mukana Jari Salminen, Markku Jalava, Jussi Jalava, Seija Martelius ja Kari Jaakkola.

Perinteiseen tapaan melkein kaikki ryhmät pitivät ryhmäpuheen vuoden 2017 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Suurimman ryhmän puheenjohtajana pääsin asiassa ensimmäisenä äänen ja alla pitämäni ryhmäpuhe kokonaisuudessaan.

Elämme poikkeuksellisia aikoja: vuoden parhaat kesäpäivät taitavat olla Juhannukseen mennessä jo takana päin ja toisaalta hyväksymme edellisen vuoden tilinpäätöksen vasta Juhannusviikolla. Samassa kokouksessa käsittelemme jo kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsausta – ilman että edellisen vuoden tilinpäätös on hyväksytty.

Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa: vuoden 2017 tilinpäätös on positiivinen. Yli miljoonan euron alijäämäinen tavoitearvio kääntyi vuoden loppupuolella 5.35 milj.euron ylijäämäksi. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti mm. HUS-kuntayhtymän huomattava maksupalautus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuitenkin siihen, että kunnan kaikki toimialat alittivat budjetoidut nettomenonsa.

Kunnan investoinnit olivat ennätyssuuret ja tämä näkyy valitettavasti ja vääjäämättömästi myös velkaantumisessa. Velkamäärä on ennätyskorkealla ja omavaraisuusaste on laskenut hälyttävän alhaiselle tasolle. Tämä on erityisen huolestuttavaa sen vuoksi, että olemme sitoutuneet tulevina vuosina merkittäviin infra-investointeihin Klaukkalan kehätiehen liittyen. Tilanne ei tule parantumaan lähivuosina.

Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista.

Todettakoon vielä kerran: toiminnan ja investointien rahavirta oli yli 14 milj.euroa negatiivinen ja menoja on jouduttu kattamaan lainalla. Viime vuonna lainakanta kasvoi yli 22 milj.eurolla. Toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen jo viitenä peräkkäisenä vuotena, joina investoinnit ovat ylittäneet tulorahoituksen. Viime vuonnakin investoinneista melkein puolet jouduttiin kattamaan lainalla. Nykyiset kohtuullisen pienet poistot johtuvat aiempien vuosien kestävällä tasolla olleista investoinneista. Nykyisellä investointitahdilla poistot tulevat kasvamaan tulevina vuosina vääjäämättömästi ja positiivisen tuloksen tekeminen tulee olemaan todella tuskaista.

Käyttötalouden nettomenot kasvoivat vain 0,36 %. Pitkään jatkunut määrätietoinen toiminnan tehostaminen ja kehittäminen on ollut osa syy tähän. Tämäkin positiivinen asia on osattu kääntää julkisuudessa päälaelleen negatiiviseen moodiin ja annettu ulostuloja, joiden mukaan kunta on yksioikoisesti säästänyt palveluista, kun rahaa on käytetty vähemmän kuin on tarkoitettu. Kokoomuksen valtuustoryhmä toteaa tyydytyksellä, että kunta ja erityisesti sen henkilöstö on pystynyt pitkäjänteisesti kehittämään toimintaansa siten, että se näkyy myös taloudellisessa tuloksessa. Nämä tulokset ovat niin arvokkaita, että olisi edesvastuutonta ja moraalitonta laittaa saavutetut tulokset saman tien sileäksi.

Investointien osalta Kokoomus-ryhmä toteaa tyydytyksellä, että talonrakennuksen investoinnit pysyivät kohtuullisen hyvin asetetuissa budjeteissa. Aiempien vuosien tapaisia määrärahalisäyksiä hätätoimituksina ei investointihankkeille tarvinnut myöntää. Ryhmä haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota jatkossa myös investointihankkeiden käyttötalousmenojen tarkempaan arviointiin jo investointipäätösvaiheessa. Rakennusten elinkaaren aikaiset käyttökustannukset ovat moninkertaiset pelkkään investointisummaan verrattuna – ja siten käyttökustannusten virhearviointi kunnalle ja kuntalaisille huomattavasti suurempi taloudellinen lisäkustannus. Tämä koskee kunnan omia hankkeita, tytäryhteisöjä kuin myös muita hankkeita, joissa kunta on mukana.

Kunnan asemakaavavaranto on edelleen määrällisesti hyvä, vaikka asemakaavoja vahvistettiin tavoitetta vähemmän. Asemakaavatuotannon arviointia ei ole järkevää tarkastella yhden vuoden perusteella. Klaukkalan kehätien eteneminen antaa viimeinkin mahdollisuuden edistää erityisesti eteläisen Nurmijärven työpaikka-alueiden kaavoitusta.

Kunnan organisaatiossa ja henkilöstössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Meillä on erinomainen mahdollisuus uudistaa toimintatapojamme ja jatkaa edelleen kunnan kehittämistä. Luottamushenkilöiden tulee omalta osaltaan antaa kunnan johdolle ja muulle henkilökunnalle tarvittava tuki ja edistää omalla toiminnallaan ja käytöksellään näitä pyrkimyksiä. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee omalta osaltaan näin toimimaan.   

Kiitämme muita valtuustoryhmiä ja valtuutettuja sekä aktiivisia kuntalaisia hyvästä yhteistyöstä vuonna 2017. Erityisesti kiitämme kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä erinomaisesta työstä ja jaksamisesta.

Velkamäärän kasvu ja investointien hillitseminen kuului myös muiden puolueiden ryhmäpuheissa. Puheiden perusteella fokus on siis kaikilla oikeissa asioissa. Toivotaan, että linja pitää budjettivaltuustoon asti – ja hieman sen ylikin.

Myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018-2021 irrotti valtuutettujen kielenkantoja poikkeuksellisen paljon. Vaikka suunnitelmaa kiiteltiin kaikista suunnista, niin valtuusto päätti liittää hyväksyvään päätökseen Lepolahden (SDP) esittämän ponnen, että suunnitelmaa toimeenpantaessa, päivitettäessä ja raportoitaessa kiinnitetään huomiota myös hyvinvoinnin tilaan lastensuojelun näkökulmasta, sote-muutosten vaikutuksista lastensuojelun  palveluihin, lastensuojelun laadun ja palvelutarpeen arviointiin, kehittämiskohteisiin ja varattaviin voimavaroihin, kokonaistarvearviointiin tuki- ja erityisopetuksen avustajapalveluista ja opiskelijahuollon laadunarviointiin.  Samoin toivottiin Vuorisalon (KOK) ehdottamana raportointia suunnitelmasta valtuustolle vuosittain. Kokoomuksen ryhmäpuheen asiassa piti Virpi Räty.

Käsittelyssä oli myös Keskustan ryhmän joulukuussa 2017 tekemä valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arvioinnista ja turvattomien tieosuuksien priorisoinnista. Asiakohta aiheutti odotetusti kiihkeääkin keskustelua. Asian aiempi käsittely lautakunnassa ja pöytäkirjojen esittelytekstin tulkinnat olivat aiheuttaneet selvästi väärinymmärryksiä. Erikoisuutena asiassa oli myös se, että kunnassa oli valmistunut marraskuussa 2017 konsulttityönä tehty priorisointisuunnitelma maanteiden varsille toteutettavista kevyen liikenteen väylistä vain kuukautta ennen kuin kyseinen valtuustoaloite oli tehty. Aloitteen käsittelyn yhteydessä tekninen lautakunta oli teettänyt erillisen top10-listan kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä pelkkien liikenneturvallisuuskriteerien perusteella. Eräät luottamushenkilöt olivat tätä lisälistaa tulkinneet siten, että se olisi ollut virallinen priorisointilista jatkossa. Viimeistään valtuuston kyselytunnilla tämä virheellinen näkemys tuli oikaistua. Keskustan Tarja Salonen ei ollut täysin tyytyväinen aloitteen käsittelyyn ja annettuun vastaukseen, mutta ei lopulta tehnyt esitystä sen palauttamisesta. Kuten Salonenkin totesi, valtuustoaloitteiden muotoiluissa ja aloiteteksteissä on syytä olla jatkossa tarkka, jotta aloitteen tarkoitus tulisi valmistelijoille kristallin kirkkaaksi ja aloitteen käsittelyssä olisi hyvä jatkossa olla yhteydessä aloitteen tekijään. Aiempina vuosinahan meillä oli tapauksia, joissa pitkään valmistelussa ollut vastaus aloitteeseen osoittautui “hudiksi” eli aloitteen tekijän ajatus ja siihen annettu vastaus eivät kohdanneet. Tämä oli aikoinaan yksi syy, miksi tein aloitteen saatepuheenvuorojen sallimisesta valtuustoaloitteiden jättämisen yhteydessä. Aloite johti siihen, että ne ovat nykyisin sallittuja valtuuston kyselytunnin yhteydessä.

Maiju Tapiolinna (PS) teki kuitenkin muutosesityksen eli ehdotti päätökseen lisättäväksi, että tekninen lautakunta toisi vuosittain erillisenä asiakohtana valtuustoon kevyen liikenteen väylien rakentamisen tärkeysjärjestyksen. Hän sai myös kannatusta esitykselleen. Omalta osaltani totesin, etten täysin lämmennyt esitykselle. Ilmoitin kantanani, että valtion eli ELY-keskuksen vastuulla olevien hankkeiden priorisointi on huomattavasti pitkäjänteisempää toimintaa. ELY-hankkeiden osalta jo neljän vuoden mittainen valtuustokausikin on lyhyt periodi – vuosittaisessa arviointi ei ole todellakaan tarkoituksenmukaista. Toisaalta kunnan pienemmistä kevyen liikenteen hankkeista teknisen lautakunnan tulisi tehdä priorisointi nykyisinkin  vuosittain päättäessään kunnallistekniikan rakentamisohjelmasta. Se on käsittelyssä vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä – myös kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Niinpä äänestettiin ja pohjaesitys voitti äänin 34-16 (yksi poissa) Maijun ehdotuksen. Tässä kuva äänestyskäyttäytymisestä:

IMG_0017

Valtuusto päätti myös seniorikorttien käyttöönotosta 65 vuotta täyttäneille kuntalaisille Rajamäen uimahallissa. Artelin Teron pari vuotta sitten tekemä aloite saavutti viimein maalin.

Kokouksen videotaltiointi on nähtävissä kokonaisuudessaan kunnan web-sivuilla ja pöytäkirjakin sinne aikanaan ilmestyy.

Valtuusto jää kesätauolle ja kunnanhallituksellakin on vain yksi kokous kesäkuussa jäljellä. Juhannusta ja hyvää kesää.

IMG_0010