Tag: Nurmijärven kuntastrategia

Strategiavaltuusto 29.10.2025

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa 29.10.2025 merkittävin päätös oli uuden kuntastrategian 2025-2030 hyväksyminen. Prosessissa oli kuultu kuntalaisia, elinkeinoelämää ja vaikuttajatoimielimiä. Strategiaa oli valmisteltu aivan valtuustokauden ensi metreiltä lähtien ja työstetty työpajoissa, valtuustoseminaarissa ja luonnollisesti varsinaisissa luottamuselimissä. Siksi olikin hienoinen yllätys, että vielä aivan valtuuston kokouksen alla ja kokouksen väliajallakin käsiteltiin muutosehdotuksia kunnanhallituksen strategiaesitykseen. Olihan esitys mennyt tismalleen sellaisenaan läpi asiaa valmistelleesta tulevaisuusvaliokunnasta ja vain pienillä muutoksilla kunnanhallituksessakin. Ryhmien välisten neuvottelujen ja muutamien viilausten jälkeen strategia hyväksyttiin valtuustossa äänestyksittä.

Pidin kunnanhallituksen puheenjohtajan mandaatilla seuraavan puheen asian käsittelyn alussa:

Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja, läsnäolijat

Jälleen kerran olemme hyväksymässä uutta kuntastrategiaa Nurmijärvelle. Kunnassahan on ollut tapana päivittää strategia valtuustokausittain. Nyt hyväksyttävänä olevaa strategiaa on jo ennalta mainittu onnistuneeksi ja strategiaprosessia poikkeuksellisen hyvässä hengessä läpi viedyksi.

Kunnassa ei ole ollut tiettyä vakiintunutta tapaa toteuttaa strategiaprosessia. Senhän voi tehdä usealla tavalla, monella metodilla ja kulloinkin suosiossa olevien mallien mukaisesti. Tälläkin kertaa prosessi oli meille uusi. Nyt lähdettiin määrittelemään selkeitä keskeisiä ongelmia ja kehityskohteita kunnassa. Näihin ryhdyttiin hakemaan selkeitä ratkaisuja. Uutta oli myös se, että ensimmäistä kertaa strategian valmisteluun osallistui tulevaisuusvaliokunta – tälle valtuustokaudelle perustettu uusi toimielin.

Selkeä tavoite oli, että strategian kärjet, tavoitteet ja mittarit tiivistettäisiin rajoitettuun määrään tarkoin valittuja ja oleellisia tekijöitä. Tavoite oli, että maalailevia korulauseita ja ympäripyöreitä ilmaisuja ei päätyisi uuteen strategiaan. Haluttiin myös tietoisesti välttää liiallista detaljiikkaa. Ymmärtääkseni tässä kaikessa myös onnistuttiin. Hyväksyttävänä on varsin tiivis ja selkeä kuntastrategia 2025-2030.

Edellä mainittujen linjauksien seurauksena strategiasta varmasti puuttuu joitain tärkeitäkin kuntaa ja kuntalaisia koskettavia ja kiinnostavia asioita. Se ei tarkoita, etteikö kunnassa toteutettaisi jatkossakin aiemmin laadittuja ja tulevaisuudessa päivitettäviä suunnitelmia ja moninaisia ohjelmia. Meillä on myös tiedossa merkittäviä kilpailutuksia, jotka luonnollisesti viedään läpi parhaalla mahdollisella valmistelulla ja osaamisella.

Selailin neljää edellistä kuntastrategiaa. Ne olivat hyvinkin paljon toisistaan – ja nyt hyväksyttävänä olevasta strategiasta – poikkeavia. Yksi oli laaja ja hyvin yksityiskohtainen, toinen hyvin yleispiirteinen. Vaikea jälkikäteenkään sanoa, oliko niistä jokin toista parempi tai peräti erinomainen. Se ei itse asiassa ole edes kovin tärkeää.

Strategiassa on tärkeintä sen toimeenpano ja toteutus. Erinomaisimmastakaan kuntastrategiasta ei ole kuin mainosmateriaaliksi tai huoneentauluksi, jos sitä ei panna toimeen – saada muutetuksi päätöksiksi ja ennen kaikkea toimenpiteiksi kunnassa. Vaatimatonkin strategia on toteutettuna huomattavasti vaikuttavampi kuin briljantti strategia, joka ei johda yhteenkään toimenpiteeseen.

Kunnanhallituksen puolesta haluan kiittää kuntastrategiaprosessiin osallistuneita kuntalaisia, kunnan henkilöstöä, elinkeinoelämän edustajia, kolmannen sektorin toimijoita, vaikuttajatoimielimiä ja luottamushenkilöitä. Olemme tehneet yhdessä kelpo työn ja saaneet hyvän lopputuloksen.

Nyt tarvitsee tehdä enää se tärkein – muuttaa strategia toimenpiteiksi arjen työssä.

Ryhmäpuheita ja yksittäisten valtuutettujen puheenvuoroja kuultiin useita – olihan asia mitä tärkein kunnan lähitulevaisuuden kannalta. Joukkoliikenne toistui useassa puheenvuorossa. Sirkka Rousu esitti SDP:n ryhmäpuheessa toiveen siitä, että tulevaisuusvaliokunta ottaisi asialistalleen kunnan pidemmän tähtäimen suunnittelun – vielä pidemmän kuin nyt käsiteltävänä ollut strategiajakso. Juhani Vuorisalo otti esille hänelle tärkeän turvallisuus-teeman. Sirpa Rantala puhui taajamien ulkopuolisten alueiden rakentamismahdollisuuksista – ei ensimmäistä kertaa. Seppo Ahonen kertoi kohtaamisesta ja arvostamisesta. Matti Korkiakoski käsitteli aika lailla samaa teemaa kuin olin aloituspuheenvuorossani käsitellyt eli strategian toteuttamisen tärkeyttä.

Kiinteistöjen PTS-suunnitelmia koskevan aloitteen käsittelyn päätteeksi Ollila (VAS) teki ponsiesityksen, joka aiheutti hieman hämmennystä. Ponsiesitys oli toisenlainen kuin ryhmille ja valtuutetuille oli ennalta ilmoitettu. Kun uusi esitys tuli ns. puun takaa ja toisessa muodossa kuin ryhmät olivat sitä ennalta käsitelleet, niin puheenjohtaja määräsi porukan neuvottelutauolle, jonka jälkeen valtuusto äänesti kyseisestä uudesta ponsiesityksestä. Enemmistö katsoi äänin 41-10, että esitys ei ollut hyväksyttävissä. Minulle jäi käsitys, että alkuperäinen ponsiteksti olisi voinut mennä valtuustossa läpi yksimielisesti.

Alkavalla valtuustokaudella on tarkoitus kuulla kunnanvaltuustossa aika-ajoin lautakuntien puheenjohtajien ajankohtaiskatsauksia. Tällä kertaa vuorossa oli maankäyttölautakunnan pj Suomi. Katsauksen lopussa hän nosti esille kunnalle ajankohtaisen Sudentullin asemakaavahankkeen. Olen täysin samaa mieltä siitä, että Sudentullin asemakaavan vahvistuminen ja data-keskushankkeen eteneminen ovat kunnalle monella tapaa todella tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Huolellisesti valmistellun ja lainvoimaisen osayleiskaavan työpaikka-alueelle sijoittuvan hankkeen toivoisi menevän eteenpäin ilman valituksia.

Parin viikon päästä kunnanvaltuusto kokoontuu päättämään vuoden 2026 talousarviosta ja veroista.

Strategiaa ja tragediaa kunnanvaltuustossa

Kukas siellä ääntelee, kun toinen on ryhmäpuhetta pitämässä?

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous 23.3.2022 jäi varmasti usean läsnäolijan ja kuulijan mieliin.

Kyseessä oli pitkästä aikaa läsnäolokokous ja pääsimme pitämään ennen kokousta myös ryhmien puheenjohtajienkin palaverin nokikkain. Kävimme läpi tiedossa olevat muutosesitykset ja kokouksen agendaa. Tiedossa oli, että muutama muutosesitys on tulossa ja teknisen johtajan valinnasta tulee ainakin yksi vastaesitys.

Kokouksen alussa ojennettiin saatesanojen kera tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit ansioituneille kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Mitalisadetta riitti seitsemän kunniamerkin verran. Päälle nautittiin kakkukahvit.

Sumppien jälkeen päästiin valitsemaan kuntaan uutta teknistä johtajaa. Olin itse ollut nelihenkisen valintaryhmän jäsen ja antamassa kunnanhallitukselle yksimielistä esitystä, että virkaan valittaisiin joitain vuosia sitten Nurmijärven kunnan va. teknisenä johtajanakin toiminut Juha Oksasen. Kunnanhallituskin päätyi yksimielisesti esittämään Oksasta virkaan. Perussuomalaisten Matti Putkonen esitti virkaan valittavaksi kunnan tilakeskuksen päällikkö Ville Könöstä. Pidettiin virkavaali, jonka lopputulemana Oksanen sai 30 ääntä ja Könönen 15 ääntä. Kuusi ääntä hylättiin. Oksanen tuli valituksi virkaan.

Kokous oli merkittävä myös sen vuoksi, että valtuusto käsitteli ja hyväksyi uuden kuntastrategian 2022-2030. Perinteiseen tapaan kaikki valtuustoryhmät pitivät alkuun ryhmäpuheet. Pitämäni kokoomuksen ryhmäpuhe meni näin:

Kunnioitettu puheenjohtaja, arvoisa kunnanjohtaja ja muut kuulijat

Kunnallinen päätöksenteko perustuu luottamushenkilöiden, kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten väliseen yhteistyöhön.

Säännöllisin väliajoin tehtävä kuntastrategiatyö ja strategian päivitys on ehkä paras esimerkki tästä yhteistyöstä. Tälläkin kertaa strategiaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä yli puoluerajojen, viranhaltijat ovat antaneet oman tärkeän panoksensa ja myös kuntalaisia on kuultu ja kuunneltu.

Strategiaprosessi on uusille luottamushenkilöille erinomainen mahdollisuus päästä sisään kunnallisen päätöksenteon ytimeen ja tutustumaan laajasti muihin päätöksentekijöihin ja kunnan työntekijöihin. Niin tälläkin kertaa.

Kokoomusryhmä on tyytyväinen nyt käsiteltävänä olevan vuoteen 2030 ulottuvan kuntastrategian sisältöön, johon on kyetty nostamaan kunnalle ja kuntalaisille tärkeät asiat.   

Kunnan kestävä ja hallittu väestönkasvu on yksi keskeisimmistä tekijöistä. Kunnan elinvoiman, taloudellisen aktiivisuuden ja palvelujen kehittymisen kannalta väestönkasvun on kyettävä varmistamaan. Toisaalta kasvun on oltava hallittua ja hallinnassa, jotta se ei käy taloudellisesti liian raskaaksi mm. kasvavien investointitarpeiden ja palveluverkkoon kohdistuvien paineiden vuoksi.

Strategiaan kirjattu keskimääräinen 1,5 prosentin vuotuinen kasvu on selkeä ja tarpeellinen konkreettinen tavoite. Se on pitkälti samaa tasoa, joka asetettiin jo vuosikymmen sitten silloista maankäytön kehityskuvaa laadittaessa.

Yhtä tärkeää kuin hallittu kasvu on huolehtia tulevissa maankäytön tavoiteohjelmissa siitä, että kasvu kohdistetaan kunnan sisällä harkitusti niin sijainnin kuin asuntotuotantotyyppien osalta.

Turvallisuus ja taajamiemme viihtyisyys ovat kokoomusryhmälle tärkeitä asioita. Sillä ei tarkoiteta vain turvakameroita tai viheralueiden hoitoa, vaan niiden perusta on ennen kaikkea järkevä ja harkittu yhdyskuntasuunnittelu. Minne kaavoitamme, mitä kaavoitamme, miten huomioimme asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet, miten edistämme työpaikkojen syntymistä, miten huomioimme moninaisten kuntalaistemme moninaiset tarpeet, minne ja minkälaisena ohjaamme tavoittelemamme kasvun. Nyt hyväksyttävänä oleva kuntastrategia vastaa näihin kysymyksiin kattavasti ja se luo edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle Nurmijärvelle – sille paremman arjen ilmiölle.    

Erinomaisestakaan kuntastrategiasta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellemme saa sitä muuttumaan toimenpiteiksi. Viranhaltijoilla, luottamuselimillä, viime kädessä tällä ylimmällä päättävällä elimellä – kunnanvaltuustolla, on vastuu sitä, että strategia saadaan jalkautettua osaksi jokapäiväistä työtämme ja toimintaamme.

Tärkeä osa tätä prosessia on tarkempien tavoitteiden ja toimivien mittareiden asettaminen. Lautakunnat pääsevät tulevassa tavoitearviovalmistelussa tätä tärkeää ja vaativaa työtä tekemään.Kokoomusryhmä kiittää strategiatyössä mukana olleita luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja ennen kaikkea kunnanvirastolla työskenteleviä avoimesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.

Jossain kohtaa jouduin hetkeksi keskeyttämään puheeni valtuustosalista kuuluvan häiriötekijän vuoksi – valtuutettu Putkonenhan siellä oikealla laidalla puhui kännykkäänsä. Kun jokin aika sitten käsittelimme “valtuuston pelisääntöjä”, niin kuului kommentteja, että tarvitsevatko aikuiset ihmiset sellaisia ohjeistuksia. Nyt kävi mielessä, että niihin pelisääntöihin olisi voinut lisätä myös opastuksen, että kännykän käyttö kesken kokouksen ei ole suotavaa. Valtuutettu Putkonen pyysi myöhemmin kokouksessa kohteliaasti anteeksi tärkeän puhelun aiheuttamaa häiriötä.

Joitakin yksittäisiä nostoja ja huomioita muista ansiokkaista ja monipuolisista puheista suurimpien ryhmien osalta:

Keskustan Kalliokoski keskittyi ryhmäpuheessaan pitkälti puurakentamisen edistämiseen. Sen verran painokas puhe oli, että valtuusto hyväksyi asiaa koskevan muutosesityksen yksimielisesti. Edes kukaan pohjaesityksen takana ollesta kunnanhallituksen jäsenistäkään ei vastustanut muutosta ja tätä valtuutettu Lepolahti aivan perustellusti hieman hämmästeli.

PS:n Tapiolinnan puheesta särähti korvaani lausuma: “Korvaani hieman särähti eräs toteamus, voiko kunnanjohtajan kirjoittamaa tekstiä muuttaa. Vastaus tähän on, kyllä voi ja pitääkin.” Olin tuosta toteamuksesta tunnistavinani omaa ääntäni kunnanhallituksesta. Todettakoon selvennyksenä, että puheenaiheena oli tuolloin kunnanjohtajan allekirjoittama esipuhe uuteen strategiakirjaan. Käydyssä keskustelussa olin todennut, että ei liene kovin korrektia tai edes mahdollista, että kunnanhallitus alkaa muokkaamaan tai kirjoittamaan kunnanjohtajan omalla nimellään allekirjoittamaa esipuhetta uusiksi. Sen suuremmasta asiasta ei ollut kyse.

SDP:n Rousu nosti esiin ilmastotyön vähäisen huomioimisen uudessa strategiassa. Hän teki myös ponsiesityksen taajamakeskustojen ympäristöjen parantamissuunnitelmien laadinnasta ja niiden toimeenpanon aloittamisesta Klaukkalasta alkaen. Ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

Vihreiden Virtanen totesi, että Nurmijärven kunnan iso haaste on julkinen liikenne ja että julkisen liikenteen kehittäminen on kunnassa jäissä, eikä strategiassakaan julkinen liikenne saanut kuin pienen maininnan. Tämä on kieltämättä mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen aihe. Lisääntynyt etätyö on aiheuttanut pendelöinnin vähenemistä Nurmijärveltäkin. HSL on arvioinut, että matkustajamäärien palautuminen aiemmalle tasolle vie vähintään kaksi vuotta. Joukkoliikennevuoroja on jouduttu vähentämään matkustajakadon vuoksi ja samaan aikaan mm. polttoainekustannukset ovat nousseet merkittävästi. Kun tähän lisätään lipputulojen dramaattinen lasku, pitkät sopimukset liikennöitsijöiden kanssa ja suuret rahoitettavat investoinnit, niin yhtälö on Helsingin seudulla erinomaisen vaikea. Itse toivon, että sitä yhtälöä ei ainakaan yksityisautoilijoiden kukkaroilla yritetä ratkaista.

Varsinaisen yllätyksen strategiakeskustelun päätteeksi loihti valtuutettu Putkonen (PS). Jos nyt yllätykseksi voi sanoa puhetta, jonka sisältö oli luettavissa paikallislehden nettiversiosta jo ennen puheenpitoa valtuustosalissa. Oli hieman hämmentävää lukea näytöltä paikallislehden uutista otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Etiäinen osoittautui oikeaksi – tätä hän kokouksessa vaati vakavasti harkitsemaan. Oman tulkintani mukaan reaktiot salissa vaihtelivat hämmennyksestä tyrmistyksen kautta epäuskoon. Toki on mahdollista, että salissa oli myös joku ihastunutkin, mutta ainakaan ääneen tätä ei todettu.

Kokouksen jälkeisten keskustelujen ja Putkosen puheen aiheuttamien kommenttien jälkeen – etenkin, kun puheen noteerasi myös valtakunnallinen iltapäivälehti – sovimme torstaina valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen. Kannanottoon yhtyivät myös sekä kunnanvaltuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajat. Olettamuksena oli, että Perussuomalaiset käsittelevät asian omassa joukossaan ja heiltä tulikin myöhemmin oma julkilausuma asiaan liittyen.

Tässä tuo muiden valtuustoryhmien kannanotto:

Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.

Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.

Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.

Edellä mainittuun yhtyvät myös kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat.

Arto Hägg, KOK

Taneli Kalliokoski, KESK

Sirkka Rousu, SDP

Sami Virtanen, Vihreät

Ina Kuula, KD

Hannu Toikkanen, VAS

Kallepekka Toivonen, kunnanvaltuuston pj.

Petri Vaulamo, kunnanhallituksen pj

Ryhmäpuhe 15.12.2021

Nurmijärven kunnanvaltuusto etäili 15.12. vuoden viimeisen kokouksensa.

Pidin kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen asiakohtaan §161, jossa käsiteltiin kuntastrategian visiota, toimintaperiaatteita ja strategiatyön tavoitteiden asettamista.

Tähän tapaan:

Arvoisa puheenjohtaja, muut kuulijat

Kun esillä ei ole kymmenet tai sadat miljoonat eurot, niin käsiteltävä asia voi tuntua pieneltä. Asia on kuitenkin erinomaisen tärkeä.

Hyvä, harkittu ja toteutuskelpoinen strategia ohjaa ja vaikuttaa suuresti kunnan tulevaisuuteen.

Strategiassa on tärkeää nimenomaan toimeenpano ja toteuttaminen. Erinomaisellakaan strategiatekstillä ei ole arvoa, jos sitä ei saada muunnettua toimenpiteiksi.

Nyt esitetty visio ja toimintaperiaatteet antavat hyvät mahdollisuudet strategiatyön jatkolle. Tiivis ja valittuihin painopisteisiin fokusoiva strategia kyetään muuttamaan päätöksiksi ja teoiksi. Strategia tulee eläväksi.

Pitkään Nurmijärven päätöksentekoa seuranneet ja mukana olleet tietävät, että kuntastrategiaa on työstetty ja kehitetty vuosikymmeniä. Takana on satojen, jollei peräti tuhansien kuntalaisten osallistaminen ja osallistuminen.

Vaikka kritiikkiäkin satunnaisesti kuullaan, niin tulokset ovat olleet hyvät ja olemme vakaasti ja pysyvästi kehityskurssilla. Nurmijärvi on monella mittarilla valtakunnan kärkikastia. Viimeisimpänä näyttönä tästä on juuri julkaistu Taloustutkimuksen imagotutkimuksen tulos. Nurmijärvi oli koko Suomessa sijalla neljä ja Uudellamaalla ykkössijalla. Nämä ilmiöt eivät ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen ja harkitun työn tulosta.

Nurmijärvi-ilmiö on kasvanut ulos alkuperäisestä määritelmästään monimerkitykselliseksi käsitteeksi. Ilmiötä ja ilmiömäisyyttä on syytä hyödyntää jatkossakin kunnan visioinnissa ja viestinnässä – kohtuudella ja harkiten. Aika monelle kunnalle ilmiömme kelpaisi ja kyselytunnillahan kuulimme, että ideasta on jo jonkinlainen ”piraattiversiokin” jo havaittu kuntakentällä.

Strategia on myös tärkeä tekijä, kun kilpailemme hyvistä ja erinomaisista työntekijöistä työmarkkinoilla. Eri alojen asiantuntijat tutkivat tarkkaan, minkälainen kunta Nurmijärvi on ja minkälaisena se itse näkee tulevaisuutensa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on täydellä sydämellä – sillä oikealla puolella olevalla  –  mukana kehittämässä Nurmijärven kuntastrategiaa entistäkin ajanmukaisemmaksi ja toimivammaksi yhteistyössä muiden ryhmien ja kunnan työntekijöiden kanssa.