Kunnanjohtaja toteaa tapahtuneen.

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui valtuustokauden viimeiseen kokoukseen 29.5.2024 ja jäi perinteisten kakkukahvien jälkeen kesätauolle. Ennen kakkuiluja kuitenkin tehtiin tukku päätöksiä todella tukalassa valtuustosalissa.

Perttulan vesisosuuskunnan liiketoimintakauppa hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Putkonen kritisoi pakkoliittymisiä vesiosuuskuntiin. Liittymispakkohan tulee laista, joka velvoittaa liittymään vesiosuuskuntaan, kun sen toiminta-alue on vahvistettu. Luottamushenkilöurani alkuvuosina käsittelimme ympäristölautakunnassa aika paljonkin omakotiasujien vapautushakemuksia liittymisestä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Aika monella taajamassa asuvalla oli oma porakaivo ja vesijohtoon liittyminen tuntui tarpeettomalta. Silloin vapautuksia myönnettiin erityisesti ikääntyneille henkilöille. Vesiosuuskuntien kohdalla on ollut eroja. Jossakin vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen on haluttu liittää kaikki halukkaat ja haluttomat, jotta maksajia olisi maksimi tai ainakin riittävä määrä. Muistaakseni Numlahden vesiosuuskunta puolestaan piirsi toiminta-alueensa rajat pitkälti sen mukaan kuin kiinteistönomistajilla oli halua liittyä. Otaksun, että jälkimmäisessä tapauksessa naapurisopu ei järkkynyt vesiosuuskunnan vuoksi.

Kuuman kokouksen odotetuin asiakohta oli Nurmijärven Yhteiskoulun ja ja Nurmijärven lukion päivitettyjen hankesuunnitelmien hyväksyminen. Kunnanhallituksessa asian käsittely oli hieman tavallisuudesta poikkeava. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että esittelijän pohjaesityksen kannalla ei ollut kukaan hallituksen jäsenistä. Otto Suhonen teki muutosesityksen kera pitkien perusteluiden. Toisen muutosesityksen, jossa esitettiin selvittää Arkadian yhteislyseon halukkuutta laajentaa toimintaansa ja siten kunnallisen lukion lakkauttamista, teki varajäsen Joona Suomi. Seuraavaksi molemmat vetivät esityksensä pois ja laativat sen jälkeen yhteisen muutosesityksen. Kun tämä uusi ja ainoaksi jäänyt muutosesitys sisälsi edellä mainitun Arkadia-selvityksen, niin en voinut sitä kannattaa. Asia meni siis äänestykseen, jossa vastakkain olivat pohjaesitys ja uusi muutosesitys. Kun en ollut pohjaesityksen, enkä muutosesityksenkään kannalla, niin äänestin luonnollisesti tyhjää. Saman päätöksen tekivät Sandberg ja Niinimäki, jolloin kunnanhallitus hyväksyi muutosesityksen äänin 0-8-3vaiti.

Kunnanhallituksen päätöksen jälkeen olisi luullut, että asia olisi ollut läpihuutojuttu valtuustossa, mutta toisin kävi. Kunnanvaltuustosta käytiinkin asiasta vilkasta keskustelua – hieman henkilökohtaisuuksiinkin menevää. Itse pidin valtuustosalissa seuraavan puheen, johon sisältyi myös muutosesityksen tekeminen.

Arvoisa pj, kj, muut kuulijat

Nurmijärven kunnalliseen lukioon liittyvä  päätöksenteko on ollut tuskallisen hidasta ja monimutkaista.

Lukiovaihtoehtoja on käsitelty ainakin vuodesta 2017 saakka. Välillä lukiota on yritetty kytkeä pääkirjaston saneeraushankkeeseen ja sijoittaa se kunnanviraston tontille. Välillä on tuotu julki idea lukion sijoittamisesta Maaniitun koulun yhteyteen. Itse olen tyytyväinen, että pääkirjaston saneeraushanke erotettiin aikanaan lukiosta omaksi hankkeekseen ja kuntalaiset pääsivät kaksi vuotta sitten käyttämään uudistetun pääkirjaston palveluita.

Lukiohanke ei ole edennyt yhtä nopeasti. Lukion sijainnista kuntakartalla ja toimipisteiden määrästä käytiin vilkasta keskustelua. Vääntö päättyi vuoden 2020 lopulla, kun asiasta tehtiin päätös tiukan äänestyksen jälkeen. Päätöksenä oli keskittää lukio Kirkonkylälle. Seuraavana keväänä kunnanvaltuusto päätti hankesuunnitelman hyväksynnän yhteydessä lukion tarkemmaksi sijoituspaikaksi Kirkonkylällä Nurmijärven yhteiskoulun tontin. Poikkeuksellisella kiireellä tehdyssä hankesuunnitelmassa kouluhankkeen laajuus oli tuolloin 8.086 hum2. NYK:n tontin eduksi katsottiin se, että rakennuspaikalla oli vahva asemakaava, joka mahdollisti opetustoiminnan järjestämisen. Muut vaihtoehdot olisivat edellyttäneet kaavamuutosta.

Sittemmin kävi ilmi, että tuossa kiireellä tehdyssä hankesuunnitelmissa oli merkittäviä puutteita ja tilojen tarve oli kasvanut. Vuonna 2023 tilaohjelmaa päivitettiin. Tätä päivitystä ei tuotu pykäläasiana päätöksentekoelimiin, mutta asiasta annettiin informaatiota luottamushenkilöille. Kun itse kuulin, että tilojen laajuus oli kasvanut tuolloin noin 2000 m2:llä, niin pohdin ääneen, että onko aiemmat päätökset enää valideja. Tilojen kasvu noin 25%:lla tuntui todella suurelta. Samalla selvisi, että hanke edellytti myös rankempaa asemakaavamuutosta – senkin osalta hanke mutkistui.

Varsinainen pommi tuli tänä keväänä. Hankkeen laajuus on kasvanut yli 4300 hum2:llä eli se on 1,5-kertainen aiempaan verrattuna. Hankkeen arvioitu kustannus oli kasvanut 17,9 milj.eurolla eli yli 80% alkuperäisestä.

Todettakoon tässä, että nykyiset teknisen puolen viranhaltijat eivät olleet vastuussa tuosta aiemmasta varsin puutteelliseksi osoittautuneesta hankesuunnitelmasta. Henkilöt ovat vaihtuneet matkan varrella.

Ymmärtääkseni päättäjillä on nyt melko yhtenevä näkemys siitä, että hanke on tällä hetkellä jotain aivan muuta kuin se, miltä pohjalta hankesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2021. Asia on syytä käsitellä uudelleen.

Tilannetta on luonnehdittu niin vakavaksi, että asiassa on käännettävä jokainen kivi. No, ei ole. Ei ole tarpeen selvittää Arkadian yhteislyseon halukkuutta ja mahdollisuutta laajentaa toimintaansa ja sitä, että kunta ei itse järjestäisi jatkossa lukiokoulutusta.

Meitä valtuutettuja arvostellaan – jopa valtuuston sisältä – siitä, että emme kykene tekemään pitäviä päätöksiä ja etenemään niiden mukaan pitkäjänteisesti. Arkadia-selvitys olisi juuri tällainen vanhojen päätösten kyseenalaistaminen ja askel valtuuston aiemmin tekemän päätöksen avaamiseen. Kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 16.12.2020, että kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä. Kyseessä on nimenomaan palveluverkkoon liittyvä valtuuston päätös, jolla turvataan keskisen ja pohjoisen Nurmijärven lukio-opetus. Päätös on osa Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelmaa 2020-2040. Ei ole mitään perustetta sille, että yhden hankesuunnitelman tarkistamisen varjolla ryhdytään selvittämään ratkaisuja, jotka ovat Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelman vastaisia. Arkadia-selvitys on kivi, jota ei kannata, eikä tule kääntää.

Toinen samanlainen kivi olisi esimerkiksi sijottaminen Perttulaan.

Teen seuraavan muutosesityksen. Päätösesityksestä poistetaan seuraava teksti:

”Selvitetään Arkadian yhteislyseon halukkuus ja mahdollisuus laajentaa toimintaansa lisäoppilasmäärällä, joka vastaa viime vuosien aikaista kunnallisessa lukiossa olleiden oppilaiden määrää. Vaihtoehdossa kunta ei itse jatkossa järjestäisi lukiokoulutusta. Valmistelussa selvitetään toteutusvaihtoehtoja, niiden kustannuksia, rahoitusosuuksia, mahdollisia muita oleellisia tekijöitä sekä laaditaan hankesuunnitelma.”

Todettakoon, että päätösesitykseen jää kirjaus ”Mikäli kokonaisuuden toteuttamiseksi löytyy jokin muu kustannustehokas ja kokonaisuutena toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, tuodaan ne kunnanhallitukselle tiedoksi.” Tämä mahdollistaa myös muut tarkastelut esim. lukion sijoittamisen Krannilaan ja yläkoulun jättämisen NYK:in tontille tai valtuutettu Anttilan tekemän ponnen mukaisen jatkovalmistelun.

Valtuutetuille ilmoitettiin, että ryhmyreiden palaverissa oli ennen kokousta käsitelty asiaa ja nämä olivat tulleet jo ennalta johtopäätökseen, että asiassa olisi syytä pitää keskustelun jälkeen neuvottelutauko. Ihmettelin syvästi, mikä oli syy neuvottelutaukoon tällaisessa asiassa. Kaikille oli selvää, että kolmen suurimman valtuustoryhmän sisällä mielipiteet tulevat jakautumaan. Mistä ja millä mandaatilla ryhmyrit olisivat neuvotelleet? Tämä oli yksi käsittämättömimpiä virityksiä, jota olen valtuustossa kokenut. Puheeni lopuksi toin kantani varsin selvästi julki – ei mitään neuvotteluja tällaisessa asiassa, vaan äänestämään. Juhani Vuorisalo (KOK) kannatti esitystäni. Myös Sami Virtanen (VIHR) ilmaisi mielipiteensä neuvottelutauon tarpeettomuudesta ja kannatti muutosesitystäni. Sitten KOK-ryhmän pj Suomi ilmoitti, että neuvottelutaukoa ei pidetäkään.

Äänestettiin ja esitykseni voitti selkeästi äänin 14-35-1vaiti-1poissa. Hyvä ja johdonmukainen päätös. Kun halutaan mennä eteenpäin, niin ei tule ottaa taka-askelia ja harhailla sivupoluille.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä äänet jakautuivat. Arkadia-selvitystä vastustivat ja siis esitystäni kannattivat Hägg, Malkamäki, Vuorisalo, Taipale ja Ahonen. Omassa ryhmässä olimme vähemmistössä, mutta äänestyksessä voittaneen esityksen takana. Myös Keskustassa äänet jakautuivat, mutta sieltä pohjaesitys sai vain pari kannattajaa. Perussuomalaisten äänet jakautuivat melkein tasan. Muut ryhmät: SDP, Vihreät, VAS ja KD olivat yksimielisesti muutosesitykseni kannalla.

Jukka Anttila (KESK) teki ponsiesityksen, jonka keskeinen sisältö oli, että päivitetään NYK:n hankesuunnitelma lukion osalta 300 oppilaan kouluksi ja vähennetään asemakaavaluonnoksessa parkkipaikkojen määrää, jotta parkkihallista voidaan luopua. Kiihkeän keskustelun tiimellyksessä Anttilan ponsiesitys ei saanut kannattajaa, joten se raukesi.

Asian käsittelyn jo päätyttyä Vaulamo (KOK) teki ponsiesityksen siitä, että kunnanhallituksen puheenjohtajistolla olisi läsnäolo-oikeus kaikkiin niihin kokouksiin, jotka liittyvät päätettyyn asiaan. Kyseessä olisi ollut ilmeisesti jonkinlainen ohjausryhmä. Onhan noita ohjausryhmiä toisinaan asetettu, mutta aivan eri tarkoituksessa ja aivan eri käsittelyn vaiheessa – ei koskaan prosesssin loppuvaiheessa. Suoraan sanoen en käsittänyt, mikä idea olisi asettaa tuollainen ryhmä, joka sekaantuisi noin vahvasti viranhaltijoiden valmistelutyöhön – jopa jokaisessa asiaa käsittelevässä kokouksessa. Erikoisuutena ehdotuksessa oli vielä se, että kaikki kolme kunnanhallituksen puheenjohtajistoon kuuluvaa eli Räty, Raekannas ja Tapiolinna olivat kaiken lisäksi äänestäneet vastoin voittanutta esitystä. Aika huono lähtökohta minkään sortin ohjaukselle. Valtuuston puheenjohtaja Toivonen kuitenkin totesi, että asian käsittely oli päättynyt, eikä ehdotusta otettu käsitteleyyn. Vältyimme mielenkiintoiselta jatkokeskustelulta.

Tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus eivät innoittaneet erityisen kiihkeään keskusteluun. Jättivätpä eräät valtuustoryhmät ryhmäpuheetkin käyttämättä.

Päivälleen kolme vuotta ja neljä kuukautta aiemmin jättämäni valtuustoaloite “Maankäyttö- ja rakennuslain 92 § käyttämisestä Nurmijärven kunnassa” sai viimeinkin vastauksen. Me 20 aloitteen allekirjoittajaa olimme odottaneet vastausta siis liki kolme ja puoli vuotta ehdotukseen, että Uotilan Koulutien ja Sahanmäentien osalta oltaisiin harkittu MRL 92§ käyttämistä ja sen kunnalle antamaa oikeutta ottaa kyseiset poikkeukselliset yksityistiet hoitoonsa. Olin aikoinaan bongannut kyseisen lakipykälän, kun valtuustolle oli ilmoitettu huhtikuussa 2020, että kunnalla ei ole mitään lainmukaisia edellytyksiä lunastaa aiemmin hoitosopimuksen piirissä olleita yksityisteiden tiealueita. Tuo Maankäyttö- ja rakennuslain pylälä sen kuitenkin jollain edellytyksillä olisi mahdollistanut. Vastauksesta tosin käy ilmi, että olin löytänyt varsin erikoisen lakipykälän: Se on juridisesti epäselvä. Sen tulkinta ei ole yksiselitteinen ja siitä ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Varsinainen löytö. En hyvällä tahdollakaan voinut ilmoittaa olevani erityisen tyytyäinen aloitteen käsittelyyn. Aloite oli aikanaan hyvinkin ajankohtainen. Reilussa kolmessa vuodessa ajankohtaisuus oli kuitenkin jo kärsinyt inflaation. Maiju Tapiolinna esitti, että asia palautetaan valmisteluun. Omassa puheesani ilmoitin, että minun puolesta voidaan asia katsoa loppuunkäsitellyksi. Äänin 38-12-1poissa asian käsittely laitettiin pakettiin. Räty ilmoitti painaneensa väärää nappia.

Valtuustokauden viimeinen äänestys.

Varsinaisia kokouksia ei ennen lomakautta ole, mutta yksi valtuuston iltakoulu löytyy vielä kalenterista.