Tag: Keski-Uudenmaan aluevaltuusto

Valtuustokuulumisia hyvinvointialueelta ja kunnasta

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto piti vuoden neljännen kokouksensa syyskuun loppupuolella. Kyseessä oli todellakin tälle vuodelle vasta neljäs kerta, jolloin hyvinvointialueen ylin päätöksentekoelin kokoontui päättämään alueensa asioista. Kokouksessa menikin sitten neljä ja puoli tuntia vajaalta 70 valtuutetulta ja liki 20 viranhaltijalta. Aluevaltuuston kokous ei tosiaan ole mikään pieni tapahtuma, vaan liikuttaa melkein satakunta ihmistä – tällä kertaa Hyvinkäälle.

Aluevaltuusto käsitteli kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon osavuosikatsauksen. Talouden osalta tilanteen voi tiivistää kaikessa yksinkertaisuudessaan ja karmeudessaan pariin numeroon. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden
tulos tulee olemaan miinuksella 55 milj.euroa, vaikka valtionrahoitus tulee olemaan laskelmien mukaan noin 30 milj.euroa talousarviossa arvioitua suurempi. Kokoanaisuudessaan valtakunnan hyvinvointialueille syntyy alijäämää vuonna 2023 yhteensä 1,2 miljardia euroa ja tämä alijäämä tulee pyöräyttää nollaksi vuoteen 2026 mennessä. Tällainen monsteri on synnytetty ja tehtävä on mahdoton. Nyt Suomen kunnissa on kauhukuvana, että rahoitusta siirretään hyvinvointialueiden järjettömän suuren alijäämän kattamiseksi kuntien valtionosuuksia leikkaamalla.

Aluevaltuusto käsitteli ja hyväksyi myös hyvinvointialueohjelman, jonka sisältö oli kovin yleisellä tasolla. Alueen asukkaiden ja päättäjienkin odottamia linjauksia palvelujen ja erityisesti palvelupisteiden mahdollisista muutoksista ei sisältynyt ohjelmaan. Niiden vuoro tulee myöhemmin ja keskustelu sekä käsittely tulee olemaan taatusti värikästä. Toki jo tätä hyvinvointialueohjelmaakin käsitellessä pidettiin lukuisia puheenvuoroja ja tehtiin useita muutosehdotuksia, joista jouduttiin äänestämään.

Vaikka aikaa on ollut runsaasti, niin asian valmistelussa näkyi prosessin loppupäässä realisoitunut kiire. Kuntien lausunnoissa kritisoitiinkin sitä, että lausuntopyynnöt oli ajoitettu kesälomakaudelle ja kommentointiin oli niukasti aikaa. Kun annettujen lausuntojen käsittelylle hyvinvointialueellakin jäi todella lyhyt aika, niin prosessin mielekkyyttä ja todellista merkitystä ja vaikutusta voi hyvällä syyllä kyseenalaistaa. Ei lupaa hyvää kuntayhteistyölle, jos meno jatkuu samanlaisena häsläämisenä.

Hieman häsläämiseksi meni myös äänestykset hyvinvointilalueohjelmasta, kun äänestyksiä ryhdyttiin suorittamaan yksinkertaisesti siinä järjestyksessä kuin muutosesityksiä oli tullut. Pienen älinän ja harjoitteluäänestyksen jälkeen muutettiin äänestysjärjestys perinteiseen tapaan, jossa äänestysjärjestyksessä huomioidaan erikseen pohjaesitys ja tästä eniten eroavat muutosesitykset.

Sen verran aikaa meni edellisten pykälien käsittelyyn, että tuotannon järjestämisen periaatteet jätettiin ns. pöydälle ja asia käsitellään seuraavssa kokouksessa. Asialistalla oli myös useita eron myöntämisiä ja uusien jäsenten/varajäsenten nimeämisiä. Ilmeisesti aika moni ero liittyi siihen, että henkilölle oli ryhmässä sovittu luottamuspaikka vain kahdeksi vuodeksi ja nyt haettiin eroa ja paikkaa saman toimielimen varajäsenä. Lähtökohta on kuitenkin se, että luottamuspaikat ovat vaalikauden mittaisia, eikä niitä palastella.

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui puolestaan 4.10. Itselläni oli harmillisesti ennen valtuuston kokousta Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan kokous ja saavuin kunnanvaltuuston kesken kokouksen. Valtuustosalissa oli käynnissä yksi valtuustokauden tärkeimmistä asioista – ainakin some-kirjoittelun perusteella. Kyse oli pysäköinninvalvonnan järjestämisestä Nurmijärvellä. Katsoin, ettei ole älyllistä mennä saliin kesken äänestysten, vaan annoin varavaltuutetun hoitaa pykälän loppuun. Tallenteesta jälkikäteen katsellen näytti olleen varsin vilkas ja värikäs keskustelu, jossa oli tunteen paloa ja äänenpainotkin välillä nousivat. Välihuudoltakaan vasemmalta laidalta ei vältytty. Tuli mieleen vanhat hyvät ajat, kun SDP:n Peltonen heitti välispiikkiä lupia kyselemättä. Monenlaisia argumentteja kuultiin puolesta ja vastaan. Eräänlaisena ääriskenaariona kuultiin näkemys siitä, että kunta olisi kustantamassa ilmaiset katuparkkipaikat jokaiselle kuntalaiselle. Liioittelu voi olla hyvä tehokeino, mutta voi toisaalta viedä uskottavuuden puheesta. Kunta on Ali-Tilkkaan rakentamassa muutamia kymmeniä yleisiä autopaikkoja. Ollaan vähintään kahden valovuoden päässä tilanteesta, että autopaikoitus perustuisi Nurmijärvellä maksuttomaan kadunvarsipaikoitukseen. Vuorisalo (KOK) huomautti osuvasti, että kunta ei pysty yksipuolisesti määräämään mihin mahdollinen pysäköinninvalvonta tultaisiin kohdistamaan, vaan pysäköinninvalvojat viranhaltijoina toimisivat tasapuolisesti – koko kunta toimialueena. Usean vastaehdotuksen ja äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen pohjaesitys voitti äänin 22-22-6tyhjää-1poissa. Tasatilanteessa puheenjohtaja Toivosen ääni ratkaisi. Erikoista oli se, että ratkaisevassa äänestyksessä annettiin 6 tyhjää ääntä (Niinimäki, Pasanen, Virtanen ja Virolainen Vihreistä sekä Mattila ja Takalo-Eskola kokoomuksesta. Viimeisessä äänestyksessä kun ei oikein voi enää taktikoidakaan, niin olisi luullut, että pohjaesitystä vastassa ollut Suhosen (KESK) esitys olisi saanut kannatusta pysäköinninvalvonnan kannalla olleista. Suhosen vastaehdotuksessa kun oli klausuuli, että vuonna 2024 tehtävien selvitysten jälkeen tarkastellaan uudelleen tarvetta kunnallisen pysäköinninvalvonnan aloittamiselle. Tämä oli ilmeisesti tyhjää äänestäneille “nyt tai ei koskaan” -asia ja niinpä tuota tarkastelua ei tehdä ensi vuonna.

Osavuosikatsauksen yhteydessä tein ponsiesityksen samalla sisällöllä kuin olin tehnyt esityksen jo kunnanhallituksessa. Esitykseni siitä, että merkittävimmistä investontihankkeista ryhdyttäisiin raportoimaan myös kokonaiskustannukset ei saanut jostain syystä edes kannatusta kunnanhallituksessa, vaan se raukesi. Jotenkin esitys meni silloin ilmeisesti ohi hallitusväeltä. Kunnassahan on tapa, että esim. osavuosikatsauksissa raportoidaan vain yhden vuoden kustannuksia ja määrärahojakin muutellaan vuositasolla. Kun ison hankkeen kustannukset saattavat jakautua neljällekin vuodelle, niin olisi kuntalaisten ja päättäjien kannalta tarpeen, että koko ajan raportoitaisiin myös hankkeiden kokonaiskustannuksia ja ennustetta, jotta olisi ymmärrys, onko hanke pysymässä budjetissa. Nyt isojenkaan hankkeiden kokonaiskustannuksia ei esitetä raporteissa – ei välttämättä edes tilinpäätöksissä. Kunnanvaltuustossa ponsiesitykseni ei mennyt ohi, vaan se hyväksyttiin yksimielisesti.

Hyvinvointialuejohtajan valinta

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto kokousti 22.9.2022 Järvenpäässä ja teki historiallisen valinnan ensimmäisestä hvyvinvointialuejohtajasta.

Kaksi soveltuvuusarviointiin edennyttä hakijaa, va. hyvinvointialueen johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen ja Forssan seudun hyvinvointiyhtymän johtaja Mikko Komulainen olivat kärkiehdokkaina, mutta aluehallitus ei heitä ollut kumpaakaan asettanut etusijalle.

Voinee todeta, että vastoin ennakko-odotuksia valituksi tuli Mikko Komulainen äänin 35-33-1tyhjä. Eroa siis kaksi ääntä.

Olen tiukempiakin vaalituloksia ollut toteamassa. Kaksi tuli heti mieleen.

Turun puoluekokouksessa 2018 kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin 0,8 äänen enemmistöllä Aura Salla – Heikki Autton jäädessä kakkoseksi.

Toinen tiukka – tällä kertaa virkamiesvaali – koettiin vuonna 2014 Nurmijärven kunnanvaltuustossa talousjohtajaa valittaessa. Kunnanhallitus esitti tuolloin virkaan Markus Peevoa. Valtuustossa käytiin kuitenkin asiasta värikäs keskustelu, kun Keskustan tuolloinen ryhmänjohtaja esitti valittavaksi toista hakijaa eli Pekka Kivilevoa. Värikkäässä puheessaan muutosesityksen tekijä toi voimakkaasti esille sen, että sekä kunnan virkamiesjohto että käytetty soveltuvuusarvioinnin suorittaja olisivat toimineet vahvasti toisen ehdokkaan puolesta hakuprosessissa. Tällaisia otteita kirjasin tuoreeltaan ko. puheesta: “Erikoista on ollut myös se vahva, niin konsulentin kuin kunnan virkamiesjohdon, suorastaan kynsin ja hampain pyrkimys vaikuttamaan toisen ehdokkaan puolesta ja kuin myös yhtä lailla vahvasti toista ehdokasta vastaan.”  “Nyt nähty käyttäytyminen tässä prosessissa on ollut varsin vahvaa toisen hakijan teilaamista ja toisen nostamista.” Kannatuksensa Kivilevolle esitti tuolloin myös PS:n Tapiolinna. Suljetun lippuäänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi virkaan valituksi Pekka Kivilevon äänin 25-26 – siis yhden äänen erolla. Kivilevon talousjohtajakaudesta Nurmijärvellä ei kovin pitkää muodostunut. Peevo on toiminut sittemmin pitkään Hyvinkään kaupungin talousjohtajana.

Varsin värikäs ja yllättävän paljon tuon 2014 Nurmijärven talousjohtajan vaalin kaltainen muodostui tästä hyvinvointialueen johtajan vaalista. Puheenjohtaja Peltonen antoi ensimmäisen puheenvuoron aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Pertulle (KOK). Mutinaa aiheutti tuoreeltaan se, että Perttu esitti varsin selkeän kannatuksen Laitinen-Parkkoselle. Yleensähän ns. mandaattipuheenvuorossa pysytään neutraalina – etenkin, kun aluehallitus ei ollut asettanut ketään hakijoista etusijalle. Jäinkin miettimään, että oliko Perttu yleensäkään pitämässä puhetta hallituksen puheenjohtajana vai syntyikö asetelma siitä, että valtuuston puheenjohtaja poimi hänet puheenvuoropyyntöjen jonosta kärkeen.

Ryhmäpuheissa vain Vihreät ja KD ilmoittivat asettuvansa tietyn ehdokkaan – Laitinen-Parkkosen taakse. Muiden ryhmien osalta yhtenäistä kantaa ei tuotu julki. Puheenvuoroista oli kuitenkin aistittavissa, että Laitinen-Parkkoselle löytyi kannatusta Vihreiden ja KD:n lisäksi erityisesti kokoomuksesta ja osin SDP:stä. Komulaiselle pidettiin kannatuspuheenvuoroja erityisesti Perussuomalaisten ja Keskustan riveistä. Tuli takauma tuohon 2014 talousjohtajan vaaliin, joka vain vahvistui, kun Keskustan Edry kritisoi valintaprosessia kärkihakijoiden osalta. Edry totesi, että soveltuvuustestien lisäksi oli tehty myös kykytestit kognitiivisillä mittareilla. Näiden kykytestien tulokset oli Edryn mukaan kuitenkin sivuutettu, eikä tuloksia oltu esitetty edes valintaryhmälle – vain suullinen tiedonanto. Edryn mukaan rekrykonsultti oli ilmoittanut, että tuloksia ei esitetä, koska niistä voisi saada vääriä johtopäätöksiä.

Hämmennystä lisäsi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Korkiakosken (KESK) tarkastuslautakunnan puolesta antama tiedoksianto, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Läsnäolijat pohtivat ääneen, missä vaiheessa kyseinen lautakunta olisi voinut asiasta keskustella vai oliko Korkiakoski asialla ns. omin päin. Taisipa joku kyseenalaistaa sen, kuuluuko asia yleensäkään tarkastuslautakunnalle. Tähän siis palattaneen myöhemmin – uskottavahan se on, kun puhujapöntöstä näin kerrotaan.

Itse jäin fundeeramaan perussuomalaisen valtuutetun pitämää puheenvuoroa, jossa hän kertoi eräästä suosittelijan antamasta lausunnosta. Meille rivivaltuutetuille ei näytetty suosittelijoilta saatuja lausuntoja tai arviointeja siten, että ne olisi voitu yhdistää kehenkään suosittelijaan. Valtuutetuille esitettiin lausunnot ja arviot, mutta ei kerrottu kuka ilmoitetuista suosittelijoista oli minkäkin antanut. Kuitenkin valtuutettu esitti suorana striimatussa puheessaan suoria lainauksia yhden suosittelijan arvioinneista nimellä mainiten. Minulla oli ymmärrys, että suosittelijoille oli annettu ymmärtää, ettei lausunnot tule sellaisenaan ja nimettyinä julkisuuteen. Itse en diggailisi, jos luottamuksellisesti antamaani arviota referoitaisiin julkisuudessa, mutta kai tällekin jokin selitys löytyy.

Vaalin tulos oli siis tiukka, mutta yksiselitteinen – kaikesta edellä mainitusta hämmentämisestä huolimatta. Nyt on keskityttävä tukemaan uutta hyvinvointialueen johtajaa työssään – sitä tarvitaan. Aluehallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajan panosta tullaan tarvitsemaan tulevina kuukausina aivan eri tavalla, kun johtoon astuu uusi henkilö.

Kokoustilasta poistuessa en voinut olla huomaamatta yhden valtuutetun remeltämistä ja “näytettiin kokoomuslaisille” -tyylistä elämöintiä. Itse en kokenut käytyä virkavaalia kokoomuksen häviönä tai jonkun muun ryhmittymän voittona. Tässä asiassa voittajia tai hävijöitä ovat vain ja ainoastaan alueen asukkaat ja veronmaksajat. Melkoinen työ onkin edessä, jos tästä voittajana selvitään. Sen verran vaikealta näyttää, että minulle riittäisi tasapelikin.