On viidensien kuntavaalieni aattopäivä. Ensimmäiset pidettiin lokakuussa 2008 ja tulin valituksi ensikertalaisena valtuustoon 123 äänellä. Itse asiassa tuolloin järjestettiin kunnallisvaalit – ei kuntavaalit kuten nykyisin.

Nykyisessä kunnanvaltuustossa istuu tuolloin vuonna 2008 valituista valtuutetuista Keskustasta Matti Vanhanen, Virpi Korhonen ja Kallepekka Toivonen sekä tuolloin Keskustan listoilta valittu ja PS:n kautta kokoomukseen tullut Maiju Tapiolinna. SDP:ltä vuoden 2008 rosterista ovat jäljellä Aulikki Markkanen ja Harri Lepolahti. Vasemmistosta Hannu Toikkanen. Perussuomalaisten valtuutetut ovat vaihtuneet kokonaan. Vuonna 2008 PS:llä oli vain kolme valtuutettua ja puolue on sen jälkeen kerran jakaantunutkin, kun Siniset perustettiin. Samoin Kristillisten (KD) valtuutettu on vaihtunut. Vihreiden nykyinen valtuutettu Maritta Kopsala valittiin valtuustoon jo vuonna 2008. Kokoomuksesta vuoden 2008 vaaleissa valituista on edelleen kunnanvaltuutettuina lisäkseni vain Petri Vaulamo ja Virpi Räty. Väki on vaihtunut ja sunnuntain vaalien jälkeen lista lyhenee entisestään jo sen vuoksi, että näissä vaaleissa osa istuvista valtuutetuista ei ole enää ehdolla. Demokratia toimii ja valtuutetut vaihtuvat. Uusia kuntapäättäjiä tulee mukaan jokaisessa vaalissa ja toisaalta myös kokemusta säilyy vanhojen valtuutettujen kautta.

Edellisiä kuntavaaleja varjosti koronarajoitukset – tuolloinhan kokouksetkin pidettiin pääosin etänä. Perinteistä vaalihurmosta ei taidettu vuonna 2021 kokea – kuten ei tänäkään keväänä. Johtuneeko nyt sitten vaalien runsaudesta, uudesta sekavasta tuplavaalista tai hieman epäonnistuneesta Nurmijärven vaalitorikonseptista, mutta takavuosien reipashenkisetä ja kuntalaisiakin kiinnostanutta vaalikevättä ei nähty. Voihan olla, että tämänkin osalta on tapahtumassa muutos ja tulevaisuuden vaalitorit käydään virtuaalimaailmassa – ei kasvokkain kuntalaisten ja ehdokkaiden kesken. Jos näin, niin ei välttämättä muutos parempaan.

Aluevaalien ja kuntavaalien pitäminen yhtä aikaa ei ole saanut varauksetonta hyväksyntää. Päinvastoin olen aistinut hieman enemmän kritiikkiä kuin myönteistä palautetta. Järjestely koetaan osin sekavaksi. Toisaalta samanaikaiset vaalit laittavat pohtimaan sitä, kuinka järkevää on valita samoja henkilöitä kahdelle eri hallinnon tasolle – sekä hyvinvointialueelle että kuntaan. Onko yhdellä henkilöllä sellaista tietotaitoa ja osaamista, jolla on käyttöä ja arvoa molemmissa vai ehkä vain toisella päätöksentekotasolla? Onko henkilöllä aikaa ja energiaa toimia molemmilla päätöksentekotasoilla? Onko yleensäkään hyvä, että luottamustoimet keskitetään yksille ja samoille henkilöille?

Molemmissa vaaleissa ehdolla olevien joukosta löytyy varmasti useita henkilöitä, joiden osalta voi vastata myöntävästi edellä esitettyihin kysymyksiin. Näin ainakin valtuustotasolla – onko toimiminen hallitustasolla tarkoituksenmukaista ja järkevää samaan aikaan sekä hyvinvointialueella että kunnassa onkin mielestäni ison harkinnan paikka. Useiden kuntalaisten kanssa keskusteltuani tein havainnon, että moni oli tehnyt jo etukäteen päätöksen äänestää vaaleissa kahta eri henkilöä tai jopa jättää toinen vaali väliin. Syntyi ajatus, että olisiko mielekästä tuoda esille parina kahta ehdokasta – toinen ehdolla vain aluevaaleissa ja toinen kuntavaaleissa. Totesimme ex-kunnanjohtaja Kimmo Behmin kanssa että voisimme hyvinkin esiintyä tällaisena ehdokasparina, joilla on vieläpä aika lailla samanlainen profiili. Molemmat ovat varttuneita ja oman alansa kokeneita ehdokkaita.

Vaalipäivänä 13.4. voi hajauttaa äänensä kahdessa vaalissa kahdelle ehdokkaalle. Esimerkiksi aluevaalissa Kimmolle 2007 ja kuntavaalissa Artolle 77.