Valtuustovuoden kliimaksi koettiin keskiviikkona 11.11.2026 eli Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti vuoden 2027 talousarviosta. Kyseessä oli oimalta kohdalta 18. talousarviokokous. Muutamalla valtuutetullamme lukema on jo seuraavilla kymmenluvuilla.
Tässä muutamia tuokiokuvia kokouksesta.
Pidin vuoden kolmannen osavuosikatsauksen alkuun seuraavan puheen:
Arvoisa pj, muut läsnäolijat
Kunta teki viime vuonna pitkästä aikaa alijäämäisen tilinpäätöksen. Edelliset viisi tilikautta olivat, jos eivät erityisen lihavia, niin kuitenkin ylijäämäisiä. Osavuosikatsauksen mukaan vuodesta 2026 on tulossa toinen peräkkäinen alijäämäinen vuosi. Se oli toki tiedossa jo tämän vuoden talousarviota hyväksyttäessä.
Vuoden kolmannessa osavuosikatsauksessa ei ole raportoitu erikseen Nurmijärven kestävän kasvun ohjelman toteutumista. On kuitenkin hyvä muistaa, että tänä vuonna päättyvän ohjelman vaikutus tulee olemaan merkittävä, vaikka raportointivuodesta ennustetaankin alijäämäistä.
Verotulojen ennustetaan edelleen toteutuvan parempana kuin edellisvuotena, mutta muistamme, että jouduimme edellisen osavuosikatsauksen yhteydessä tekemään talousarviomuutoksen, jolla pienennettiin verotuloja liki kahdella miljoonalla eurolla. Verotulojen kertymä on pettymys, jossa suuri merkitys on kiinteistöverojen osalta tälle vuodelle tulevat oikaisuerät. Jos tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, niin välillä tuntuu, että kuntataloudessa myös menneisyyden ennustaminen on sitä.
Kunnan taseessa on vuoden loputtua kohtuullisen paljon kumulatiivista ylijäämää, eikä lainakantakaan tule kasvamaan tänä vuonna. Todettakoon selvyyden vuoksi, että kunnanhallituksessa tänäkin vuonna tehdyt päätökset lainojen nostoista liittyvät pääosin olemassa olevan lainakannan uudelleen järjestelyihin.
Osavuosikatsauksesta voi kuitenkin nostaa esille muita huolestuttavia havaintoja. Vaikka työttömyysasteemme on huomattavasti pienempi kuin eräissä alueen kaupungeissa, niin se on noussut myös meillä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Ikävä kyllä tämä koskee myös nuorisotyöttömyyttä. Kuntatalouden kannalta erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden nousu yli 13 prosentilla vuoden takaisesta.
Väestönkasvumme on edelleen tasaisen varmaa ja voisiko sanoa hallittua. Erityisen ylpeitä ja iloisia voimme olla siitä, että Nurmijärvellä syntyvyys on merkittävä tekijä kunnan väestönkasvussa.
Tämä on vuoden 2026 viimeinen OVK. Hetkisen päästä pääsemme päättämään vuoden 2027 talousarviosta ja seuraava OVK käsitteleekin sen toteutumista.
Myös talousarvion 2027 ja taloussuunnitelman 2028-29 alkuun pidin kunnanhallituksen puheenjohtajan roolissa saatepuheen. Tämä on sikäli luontevaa, tarkastuslautakunnan toimialaa lukuunottamatta esitykset valtuustoon tulevat nimenomaan kunnanhallituksen esityksinä. Ja puhe meni suurinpiirtein näin:
Arvoisa pj, muut läsnäolijat
Edellisvuoden tapaan talousarvion ja taloussuunnitelman käsittely tapahtui kunnanhallituksessa ripeästi. Talousarvio käsiteltiin ja hyväksyttiin yhdessä normaalimittaisessa kokouksessa.
Määrärahamuutoksia kunnanjohtajan esitykseen tehtiin kunnanhallituksessa vain yksi kappale. Ymmärrys kuntatalouden tilasta on varsin hyvä. Kuten juuri todettiin, kunnanhallitus ei esitä tuloveroon, eikä kiinteistöveroihin korotuksia. Kuten muistamme: vuosi sitten valtuusto päätti nostaa sekä tuloveroa että rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa.
Vuosi sitten kunnanhallitus päätti omassa talousarvion käsittelyssään esittää uuden kestävän talouden ohjelman valmistelua jo vuoden 2026 aikana. Pidimme uuden ohjelman aloitusta kiireellisenä, koska edellinen talousohjelma päättyy kuluvan vuoden lopussa. Ajatus oli, että jos vaikuttavia toimenpiteitä halutaan vuodelle 2027, niin valmistelu oli syytä aloittaa per heti. Kunnanvaltuusto hyväksyikin vuosi sitten uuden kestävän talouden ohjelman aloittamisen muutamin lisäkirjauksin. Tänään vuotta myöhemmin tiedämme, että uusi ohjelma on edelleen työn alla. Valtuuston päätös uudesta kestävän talouden ohjelmasta oli järkevä ja tarpeellinen, mutta tässä talousarvioesityksessä ei ole vielä voitu huomioida yhtään kestävän talouden ohjelmassa päätettyä, vuodelle 2027 kohdistuvaa, toimenpidettä. Vuodesta 2027 tuleekin siinä mielessä jonkinlainen välivuosi. Myös palveluverkkoselvitys on kesken, joten sen vaikutukset eivät näy TA-esityksessä.
Muutama nosto talousarvioesityksestä ja kuntataloudestamme:
- Tilavuokratuotot ovat pienentyneet. Hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvillä päätöksillä on suora vaikutus kuntakonsernimme vuokratuloihin.
- Samalla, kun hyvinvointialue lakkauttaa tai keskittää vastuullaan olevia lähipalveluita, kasvaa vaatimukset ja paine kuntaa kohtaan näiden päätösten aiheuttamien haittojen kompensoimiseksi. Kunta ei voi kantaa vastuuta, eikä sillä ole resursseja ottaa vastuuta toisen toimijan päätöksistä.
- Kunnan 100 %:sti omistaman Nurmijärven Sähkö Oy:n osinkotavoitetta on nostettu 1 m€:lla. Oma, hyvin hoidettu, sähköyhtiö on kuntalaisten etu ja sillä on merkittävä vaikutus kuntatalouteemme.
- Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n mahdollisia myyntituottoja ei ole huomioitu esityksessä. Toivottavasti pääsemme jo OVK ykkösessä kirjaamaan tähän liittyvän positiivisen talousarviomuutoksen.
- Ja sitten pieni huomio talousarviokirjasta. Investointiohjelman hankekorttien laajuustietojen esittämistä voisi yhtenäistää. Nyt hankkeiden laajuuksia esitetään hieman epäjohdonmukaisesti milloin huoneisto-m2, milloin brutto-m2 tai kerros-m2. Tämä helpottaisi mm. hankkeiden yksikkökustannusten vertailua.
Nurmijärvi tekee myös ensi vuonna hyvää ja rakentavaa yhteistyötä muiden Keski-Uudenmaan kuntien kanssa alueen vetovoiman ja mm. infrahankkeiden edistämiseksi. Samalla kun kunnat tekevät yhteistyötä, ne myös kilpailevat keskenään niin yrityksien sijoittumisesta kuin alueelle tulevista investointihankkeista. Vaikka talousarvioehdotus on tiukka, niin kunnan tulee huolehtia myös kilpailukyvystämme tällä saralla. Kunnan tulee varmistaa, että kaavoitus- ja rakennuslupaprosessit toimivat.
Viime viikkoina on tuotu julki ajatuksia Nurmijärven pilkkomisesta ja joillekin osille on jo ottajiakin ilmaantunut. Nurmijärvi osallistui reilut 10 vuotta sitten kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitykseen. Ajatuksena oli perustaa vapaaehtoisella kuntien yhdistämisellä hajanainen liki 250.000 asukkaan suurkaupunki. Tuo Keski-Uudenmaan kaupunki olisi ollut tuolloin Suomen kolmanneksi suurin. Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti lokakuussa 2014 ensimmäisenä kuntana irtaantua yhdistymishankkeesta. Yhtenä syynä oli pelko päätösvallan katoamisesta jonnekin pääradan suuntaan. Tiedämme tänä päivänä, miten alueellinen päätöksenteko toimii, mikä on ymmärrys ja halu ymmärtää laajemman alueen eri osien erilaisuutta ja erilaisia tarpeita. Tiedämme myös valitettavan hyvin, mikä on yhden kulmakunnan edustajien painoarvo alueellisessa päätöksenteossa. Voitaneen todeta, että tuo vuoden 2014 valtuuston päätös oli suorastaan siunauksellinen. Nurmijärvi kohtaa vuoden 2027 edelleen itsenäisenä, vahvana, elinvoimaisena, tasavertaisena ja yhteistyökykyisenä keski-uusmaalaisena kuntana.
Kiitän kunnanhallituksen puolesta kunnan työntekijöitä, erityisesti talousjohtajan tiimiä, talousarvioesityksen valmistelusta. Ansiokas valmistelu ja selkeät esitykset mahdollistivat kunnanhallituksessa nopean, mutta silti perusteellisen käsittelyn. On lupa odottaa, että näin tapahtuu myös täällä lopullisessa käsittelyssä.Kunnanhallitus esittää vuoden 2027 talousarviota ja taloussuunnitelmaa 2028-2029 hyväksyttäväksi.
Jokainen valtuustoryhmä käytti puheenvuoron vuoden tärkeimmässä asiassa. Muutama detalji jäi erityisesti mieleen. SDP-ryhmällä oli ajatus kiinteistöveron nostamisesta tulevina vuosina. Vihreiden esittivät epäilyksen investointien jaksottamisen järkevyydestä, mutta toisaalta toivat vahvasti julki, että kestävän talouden ohjelman keinovalikoimassa ei tule jättää mitään osa-aluetta tarkastelematta. PS korosti verotettavien varojen vastuullista käyttöä.
Talousarvion käsittely ei ollut tänäkään vuonna läpihuutojuttu, vaikka varsinaisia muutosesityksiä kuultiin vain 7 kappaletta. Muutama muutosesitys vaati vielä valtuustosalissa lisäselvityksiä viranhaltijoilta ja otti oman aikansa.
Visa Tarikka (KOK) ehdotti, että Rajamäen Uimahalli Oy:n toimintukea/avustusta ei koroteta 100.000 eurolla vuodelle 2027, vaan tuki pidetään 600.000 €:n tasolla. En kannattanut tätä ehdotusta. Kunnanhallitus seuraa yhtiön tilanetta ja seuraavan kerran uimahalliyhtiön asiat ovat kunnanhallituksen listalla jo ensi maanantaina. Muutosesitys kaatui selvästi äänin 35-16.
Merja Winha-Järvinen (KOK) teki määrärahaesityksen kahden kouluvalmentajan lisäämisestä Klaukkalan Isoniitun ja Urheilupuiston kouluille. Määräraha 90.000 € vuodessa kolmelle seuraavalle vuodelle. Mm. opettajataustaiset valtuutetut Takalo-Eskola ja Taipale pitivät asiantuntevat puheet asiassa. Esitys hyväksyttiin selkeästi äänin 9-42. Äänestin muutoksen puolesta.
Veikko Ollilan (VAS) määrärahaesitys virkavastuullisesta esittelijästä vanhusneuvostolle hylättiin äänin 45-5-1tyhjä. Äänestin pohjaesitystä.
Riina Mattilan (KOK) muutosesitys kahden jo talousarvioon sisältyvän opetustoimen asiantuntijan toimen muuttamisesta määräaikaisiksi kaatui äänin 37-14. Enemmistössä oli näkemys mm. siitä, että määräaikaisuuden edellytyksiä kyseisiin tehtäviin olisi ollut vaikea perustella tai määritellä toimenkuva siihen sopivaksi. Olin pohjaesityksen kannalla.
Matti Korkeakoski (KESK) esitti, että pohjaesityksessä ollut määräaikainen kaavoittajan tehtävä ja tähän liittyvät määrärahat 35 k€ kolmelle vuodelle poistetaan. Korkiakosken esitys hyväksyttiin äänin 23-28. Ehdotukseen sisältyi myös tekstiosa, jossa linjattiin mm. tekoälyavusteisen valmistelun käyttöönottoa ja täydennysrakentamisen kaavahankkeiden edistämiselle asetettavia vuosittaisia mitattavia tavoitteita. Olin pohjaesityksen kannalla.
Joona Suomi (KOK) ehdotti määrärahaa rakennusvalvonnan vakinaisen lupainsinöörin virkaan 1.8.2027 alkaen. Ehdotus herätti keskustelua ja totta onkin, että asiassa olisi ollut hyvä aktiivinen jo talousarviota lautakunnassa käsiteltäessä tai viimeistään kunnanhallituksessa. Asia koettiin kuitenkin tärkeäksi etenkin, kun kunnassa on lähdössä liikkeelle useita suuria rakennushankkeita ja odotettavissa on, että laskusuhdanteen jälkeen rakennusvalvontaan on odotettavissa painetta lupahakemusten lisääntyessä. Muutos hyväksyttiin äänin 23-28 ja äänestin muutosesityksen puolesta.
Jaana Diakite (KOK) teki muutosesityksen joukkoliikenteen yötaksojen poistamisesta vuosina 2027 ja 2028. Esitys hylättiin selkein äänin 38-12-1. Kannatin pohjaesitystä.
Kokous vietiin läpi nurmijärviseen tapaan hyvässä hengessä. Budjettikokouksen kesto oli tänä vuonna viitisen tuntia neuvottelutaukoineen.
Kuva: Virpi Räty
