Vuorossa 34. puolivuotiskatsaus eli yhteenveto edeltävän kuuden kuukauden tapahtumista. Näinhän on tapahtunut vuodesta 2009 lähtien. Vaikka parinkymmenen vuoden ajalta on tallella myös melkoinen pino mustakantisia päiväkirjoja, niin näihin katsauksiin sisältö löytyy yleensä blogikirjoituksista, joita on kertynyt vuosien varrelta pitkälti yli 800 kappaletta. Kun tuo julki ajassa ja hetkessä ajatuksiaan, niin syntyy mahdollisuus ja ehkä oikeutuskin palata myöhemmin saman asia äärelle.
Vuoden 2025 jälkimmäinen puoliskolla vaalien jälkeisten luottamuselimien toiminta pääsi todenteolla käyntiin. Kunnanhallitus kokoontui kymmenen kertaa, kunnanvaltuusto viisi kertaa ja uusi toimielin tulevaisuusvaliokunta neljästi. Kun mukaan laskee listapalaverit, kunnanvaltuuston kyselytunnit ja iltakoulut, niin toimia on riittänyt aika monelle illalle. En todellakaan kaipaa hyvinvointialueen luottamustoimia nykyisten kuntapäättäjän tehtävien rinnalle.
Syyskauden merkittäviä päätösasioita kunnassa olivat uusi kuntastrategia ja vuoden 2026 talousarvioprosessi. Kuntastrategian uudistusprosessihan alkoi välittömästi heti, kun uusi kunnanvaltuusto oli valittu. Tulevaisuusvaliokunta hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan esityksen uudeksi kuntastrategiaksi lokakuun kokouksessaan, jonka jälkeen se eteni kunnanhallitukseen. Ehkä hieman yllättäen kuntastrategiaehdotusta ryhdyttiin viilaamaan tulevaisuusvaliokunnan sijaan kunnanhallituksessa, jossa siihen tehtiin kolme muutosehdotusta. Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian lokakuun lopun kokouksessaan. Valtuustonkin käsittelyssä strategiaan tehtiin vielä joitain muutoksia, joista oltiin sovittu valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvotteluissa ennen valtuuston kokousta. Kun tämän valtuustokauden uuteen toimielimeen – tulevaisuusvaliokuntaan – haluttiin nimenomaan laaja osallistujakaarti mukaan lukien edustajat jokaisesta valtuustoryhmästä ja valiokunnalle myös päätösvalta tehdä esityksiä kunnanhallitukselle, niin strategiaprosessin osalta uusi toimielinorganisaatio ei ehkä vielä toiminut optimaalisesti. Joka tapauksessa strategiaprosessi saatiin onnistuneesti maaliin. Kunnanvaltuustossa totesin puheessaani mm. seuraavasti: “Strategiassa on tärkeintä sen toimeenpano ja toteutus. Erinomaisimmastakaan kuntastrategiasta ei ole kuin mainosmateriaaliksi tai huoneentauluksi, jos sitä ei panna toimeen – saada muutetuksi päätöksiksi ja ennen kaikkea toimenpiteiksi kunnassa. Vaatimatonkin strategia on toteutettuna huomattavasti vaikuttavampi kuin briljantti strategia, joka ei johda yhteenkään toimenpiteeseen.” Kuntastrategian toimeenpanoa seurataan ja raportoidaan jatkossa kaksi kertaa vuodessa eli osavuosikatsaus II:n ja tilinpäätöksen yhteydessä. Käsittely toimielimissä etenee tämänkin osalta: tulevaisuusvaliokunta-kunnanhallitus- kunnnanvaltuusto.
Yksi syksyn kohokohtia oli jälleen Rajamäen kyläpäivät, jossa pidettiin myös kunnan listapalaveri-live paneeli, johon osallistuin kokoomuksen edustajana. Näissä kunnan järjestämissä listapalaveritapahtumissa on ollut mielenkiintoista ja mukavaa päästä kertomaan omista ajatuksista ajankohtaisiin asioihin – ja kuulemaan myös muiden mielipiteitä. Kunnan viestintää ei voi olla kehumatta ja kiittämättä kerta toisensa jälkeen tehdystä työstä, jonka merkitys vain kasvaa vuosi vuodelta, kun muut mediat ja foorumit ottavat takapakkia.
Syyskuussa osallistuin Nurmijärven Yrittäjäjuhlaan ja Nurmijärven Yrittäjät ry:n 50-vuotisjuhlavastaanotolle. Uudessa kuntastrategiassa yrittäjyys on nostettu yhdeksi kärkiteemaksi. Kunnan toimia asiassa tullaan varmasti seuraamaan tarkoin.
Lokakuussa vein kunnan tervehdyksen kutsuntatilaisuuteen. Tehtävä on ollut aiemminkin mieluinen, mutta tullut viime vuosien aikana entistäkin merkittävämmäksi. Maanpuolustushenki ja -tahto voivat hyvin tällä hetkellä Suomessa.
Marraskuussa kunnanvaltuusto päätti vuoden 2026 talousarviosta. Kunnanhallituksen puheenjohtajan mandaatilla pidin avauspuheet sekä osavuosikatsaus III:een että varsinaisen talousarviokäsittelyyn liittyen. Omalta kohdaltani pidin merkittävänä saavutuksena, että myös valtuusto siunasi kunnanhallituksessa läpi menneen kirjaukseni, että kestävän kasvun ohjelman jatkoa ryhdytään valmistelemaan vuoden 2026 aikana. Veropäätösten osalta valtuuston enemmistön kanta ei kohdannut omia näkemyksiäni. Tuloveroprosenttia nostettiin 0,4 %-yksiköllä 7,9 %:iin eli tuplasti enemmän kuin kunnanhallituksen pohjaesityksessämme oli. Valtuusto jakautui tässä äänestyksessä harvinaisen tyylipuhtaasti keskeltä kahtia:
Toinen veropäätös, jossa jouduin tunnustamaan tappion äänestyksen jälkeen koski kiinteistöveroa. Valtuusto päätti äänin 33-18 korottaa rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron nykyisestä 4,3 %:sta lain sallimaan maksimiin eli 6,0 %:iin. Olin jo kunnanhallituksessa tehnyt muutosesityksen veron pitämistä nykyisellään, mutta esitys ei mennyt siellä läpi. Myös Jussi Malkamäen esitys valtuustossa jäi vähemmistöön. Ehkä hieman yllättäen tälle veronkorotukselle löytyi laajaa kannatusta myös salin oikealta laidalta. Perinteisesti oikeistopuolueet eivät ole juurikaan lämminneet kiinteistöverotuksen korotuksille.
Vuoden lopulla tulin valituksi kolmannelle kaudelle OP Uusimaan edustajistoon 84 äänellä eli toimin seuraavat neljä vuotta yhtenä Keski-Uudenmaan 17:stä edustajasta pankin edustajistossa.
Vuoden viimeisenä päivänä päättyi myös Nurmijärven kunnan tapahtumarikas 250 -vuotisjuhlavuosi. Vuosi sisälsi todella monipuolisen kattauksen esityksiä, näyttelyitä, konsertteja ja muita tapahtumia. Yksi merkittävimmistä tapahtumista oli Impivaarasta ilmiöksi -historiikin julkaiseminen. Teos kuuluu ilman muuta jokaiseen nurmijärveläiseen kotiin. Ja saipa myös kuvataiteilija Maisa Nurmentauksen kanssa pitämäni yhteisnäyttely 250-vuotisjuhlaleiman kylkeensä. Esillä oli Maisan maalauksia ja minun sarjakuvastrippejä.
ARTO HÄGG 