Talousarviovaltuusto 2020

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti keskiviikkona 13.11. noin kahdeksan tuntia kestäneessä kokouksessaan vuoden 2020 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2020-2022. Muutamasta äänestyksestä huolimatta valtuusto oli sangen yksimielinen talousarvion menopuolesta. Lisämäärärahaesityksiä hyväksyttiin vain 75.000 euron edestä. Tuon verran varoja lisättiin viheralueiden laatutason parantamiseen, hiekoitushiekan poistoon ja yleisten alueiden roskakoreihin sekä eläkeläisten HyväOlo-kortin tukemiseen.

Valtuusto siis päätti jatkaa eläkeläisten HyväOlo-kortin myyntiä, ottaen kuitenkin huomioon kilpailulain säädökset siitä, että HyväOlo-kortin hinta vastaa kuntosalin osalta markkinaperusteista hintaa. Uimahalliosakeyhtiön on siis eriytettävä tarkasti kuntosalitoiminnan talous muusta toiminnasta. Päätös aiheuttanee vielä polemiikkia ja asian käsittelyn jatkumista tulevaisuudessakin. Kuten salissa totesin ja esittelytekstissäkin mainitaan: Ennen HyväOlo-korttia eläkeläisten kuntosalikortin hinta oli 480 euroa vuodessa. Nyt eläkeläisten HyväOlo-kortti sisältäen sekä kuntosalin että uinnin maksaa koko vuodelta 70 euroa. Vertailu aiempaan hinnoitteluun ei erityisemmin vakuuta, että nykyinen hinnoittelu olisi markkinaperusteista.  

Jo ennakkoon oli tiedossa, että veroista päättäminen ei ole läpihuutojuttu. Ainakin Keskustan oletettiin vastustavan kunnanhallituksen pohjaesitystä ja heiltä tulikin vastaehdotus kunnallisveron korottamisesta 20 prosenttiin ja toisaalta kiinteistöverojen pitämisestä nykyisellä tasolla. Ilmoitin ryhmäpuheessa kokoomuslaisten olevan pääsääntöisesti pohjaesityksen kannalla – ryhmäpäätöstä meillä ei asiasta ollut. KD:n Haapalainen hieman sekoitti pakkaa ja ehdotti, että rakentamattoman tontin kiinteistövero nostettaisiin 5,5 prosenttiin.

Koska oli tehty kaksi muutosesitystä, puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, jossa ensimmäisenä olisi ollut vastakkain pohjaesitys ja Keskustan esitys. Äänestys olisi koskenut siis yhdellä kertaa sekä tuloveroa ja kiinteistöveroja. Tämän jälkeen toisessa äänestyksessä olisi äänestetty voittaneen esityksen (tulovero + kiinteistövero) ja pelkästään yhtä kiinteistöveron osaa koskeneen Haapalaisen ehdotuksen välillä. Äänestysehdotus oli varsin sumea. Jos oltaisiin tulkittu, että Haapalaisen esitys oli yhtä kiinteistöveron osaa lukuunottamatta sama kuin pohjaesitys, niin se olisi ehdottomasti pitänyt laittaa ensimmäiseen äänestykseen Keskustan ehdotusta vastaan. Jos taas tulkittiin, että Haapalaisen ehdotus koski vain ja ainoastaan yhtä pientä osaa kiinteistöveroa, niin siitä olisi pitänyt mielestäni äänestää vain ja ainoastaan kiinteistöveroa käsitellessä.

Totesinkin, että ainakin viimeiset 11 vuotta – ja myös viime kuussa kunnanhallituksessa – tuloveroprosentista on päätetty ja äänestetty erikseen ja kiinteistöverosta erikseen. Jouduin ilmoittamaan, että nyt ehdotettu outo ja ihmeellinen äänestysjärjestys ei kelpaa. Ryhmänvetäjien lyhyen neuvonpidon jälkeen palasimme saliin ja puheenjohtaja totesi, että äänestysjärjestys on aiemmilta vuosilta tuttu ja esityslistan mukaisesti päätimme vuodelle 2020 kunnan tuloveroprosentiksi 19,75. Sen jälkeen päätettiin pitää myös kiinteistövero pohjaesityksen mukaisena. 

Tässä vielä laatimani ja pitämäni kokoomuksen ryhmäpuheenvuorot:

13.11.2019 § 87 Nurmijärven kunnan talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2020-2022

Arvoisa puheenjohtaja…

Talousarviokäsittelyssämme on tapahtunut kehitystä vuosien varrella. Kunnanvaltuutettuja ja valtuustoryhmiä on sitoutettu ja osallistettu aiempaa laajemmin ja avoimella tavalla jo varhaisessa vaiheessa. Luottamushenkilöillä – ja sitä kautta myös kuntalaisilla – on ollut mahdollisuus vaikuttaa hyvissä ajoin talousarvion valmisteluun. Viime vuosina ei olekaan nähty ja koettu aiempien vuosien kaltaisia maraton-kokouksia, joissa on äänestetty jopa talousarviokirjan tekstiosuuksista tai hiottu valtuustosalissa strategisia mittareita ja niiden tavoitetasoja.

Myös lisämäärärahaesitysten määrä on jäänyt viime vuosina vähäiseksi. Investointiosan radikaaleja muokkaamisia ja investointimäärärahojen merkittäviä kasvattamisia ei ole viime vuosien talousarviokäsittelyssä enää koettu. Tänäkin vuonna kokoomus pidättäytyy ryhmänä omalta osaltaan lisämäärärahaesityksiltä.  Jokaisella valtuutetulla on varmasti nippu hyviä ja tarpeellisia hankkeita toivomuslistallaan, mutta toivomme kulukurin pitävän laajemminkin tänään tässä salissa. Pidättäytymällä talousarvioesityksen mukaisissa menoissa annamme myös arvostuksen kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden panokselle. He ovat jälleen kerran tehneet hyvää työtä eri hallinnonalojen tulojen ja menojen tasapainottamisessa.

Kiitos edellä mainitusta kehityksestä kuuluu niin valmistelutyötä tehneille kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille kuin myös poliittisille ryhmille. Vaikka kaikista asioista ei olla samaa mieltä, niin ilmassa on ollut selvästi uudenlaista sopimisen kulttuuria.

Kehittämisen kohteita riittää silti.  Viime vuona toteutunut ja tänä vuonna tuleva mittava alijäämä syövät merkittävän osan taseeseen kertyneestä ylijäämästä. Toimintoja on välttämätöntä tulevinakin vuosina tehostaa. Toivomme, että palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma antavat yhteisesti sopimaamme talouden tasapainottamisohjelmaan uusia työkaluja.

Oma lukunsa ja haasteensa on sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetointi. Sote-menot ovat yli 50% kunnan toimintakatteesta. Silti liki 250-sivuisessa talousarviokirjassamme on sote-palveluiden tulot ja menot käsitelty tasan yhdellä sivulla. Jos verotuloennusteet ja valtion tilitykset ovat olleet viime vuosina poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavia, niin massiiviset sote-kulut ovat kulupuolella erityinen epävarmuustekijä. Vähimmäisvaatimus tulisi olla, että Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän talousarvio olisi käytettävissä kunnan talousarviota laadittaessa. Nyt ei näin ole.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on ilolla huomioinut uuden nuorisovaltuuston ja sen puheenjohtajan aktiivisen roolin kunnanvaltuustossa ja myös tämän talousarvion valmistelussa. Ryhmämme puolesta nuorisovaltuustolle kiitokset aktiivisuudesta. Merkit viittaavat siihen, että yhteistyö jatkuu erinomaisena myös tulevaisuudessa. 

Kokoomus-ryhmä kiittää talousarvion valmisteluun osallistuneita hyvästä yhteistyöstä ja toivoo asioiden käsittelyn etenevän tänään vastuullisen taloudenpidon mukaisesti.

 

13.11.2019 § 88 Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2020

Arvoisa puheenjohtaja…

Kokoomus ei perinteisesti ole ollut innokkaimpia tulo- tai kiinteistöveron korottajia. Tässä suhteessa olemme olleet pidättyväisiä ja usein 0-linjalla. Jo alkuperäinen NUUKA-ohjelman 0,25%:n tuloveron korotus oli ryhmälle vaikea päätös. Kunnanjohtajan viimeisimmälle 0,50 %:n korotusesitykselle ei siten ryhmästämme ole löytynyt kannatusta. Koemme tuloveroprosentin noston 20:een monella tapaa ongelmalliseksi ja epätoivottavaksi – ei vähiten sen vuoksi, että ”kahdenkympin kerhossa” erottautuisimme epäedullisesti Keski-Uusimaan muista verrokkikunnista, joissa kaikissa tuloveroprosentti säilynee ensi vuonna alle 20 %:n. Vaikka olemme ”ylpeästi lande”, niin verotuksellisesti emme halua samaistua korkean tuloveron maalaiskuntiin: Vihtiin, Mäntsälään ja Pornaisiin.

Toisaalta aivan viime kuukausina – jopa viikkoina – saatu informaatio kunnan kiinteistöjen uusista ongelmista ovat tuoneet luottamushenkilöiden eteen taloudellisesti vaikean yhtälön erityisesti investointien osalta. Yhtälössä on se yksinkertaisuus, että meidän on se ratkaistava – muuta vaihtoehtoa ei ole. Voimme lisätä entisestään jo nyt mittavaa lainakantaa tai kattaa välttämättömät uudet investoinnit verorahoituksella. Tämä tapahtuisi kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kiinteistöverojen kohtuullisella korotuksella lain sallimilta alarajoilta. Kiinteistöverot olisivat korotustenkin jälkeen kilpailukykyisellä tasolla naapurikuntiin verrattuna. Tuloveron katto asettuu kokoomuksen mielestä nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärvellä tasolle 19,75 %.

Kokoomus-ryhmä on varsin kattavasti kunnanhallituksen pohjaesityksen kannalla, joskin tässäkään asiassa emme ole ryhmäpäätöksellä sitoneet yksittäisten valtuutettujen mielipidettä.

Tonttitarjonta ja tonttien luovutukset niin asukkaille kuin yrityksille ovat kaikkien kuntien prioriteettilistalla korkealla. Tässä asiassa kunnat kilpailevat tosissaan keskiselläkin Uudellamaalla. Nurmijärvellä olemme onnistuneet kisassa varsin hyvin. Nurmijärvi on ollut pitkään Keski-Uusimaan kärkisijoilla tonttien luovutusmäärissä. Olemme myös tuottaneet määrällisesti hyvin uutta asemakaavaa, joskin alueellisesti hieman epätasaisesti.

Kun veronkorotusten tie on tämän päivän jälkeen loppuun kuljettu, niin meidän on joka portaassa pidettävä huolta, että käynnissä olevat asemakaavahankkeemme saatetaan pikaisesti päätökseen ja uutta monipuolista tonttitarjontaa on kattavasti kunnan alueella. Uudet yritykset, uudet kuntalaiset ja uudet veronmaksajat ovat avainasemassa talouden tasapainottamiselle. Palvelut kehittyvät, verokertymä kasvaa, huoltosuhteemme paranee – ja vältymme tulevaisuudessakin ”kahdenkympin kerhoon” ajautumiselta.