Vappupäivänä lakitettiin Nurmijärven Aleksis Kivi -patsas jo 12. kerran. Ensimmäisillä kerroilla paikalla oli vain kourallinen ihmisiä. Viimeisinä vuosina paikalla on ollut runsaasti väkeä keleistä riippumatta – niin tänäkin vuonna, vaikka sää ei tapahtumaa erityisemmin suosinutkaan.
Sen verran koleat kelit sattuivat, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä sovitteli Aleksille ensin hiukan lämpöisempää päähinettä.
Loppujen lopuksi päädyttiin perinteiseen valkolakkiin, mutta kaulaliinan kera.
Valtuusto kokoontui huhtikuussa toiseksi viimeisen kerran. Suurinta keskustelua ja äänestyskäyttäytymistä aiheutti odotetusti HSL-asia. Odotetusti kunnanvaltuusto päätti aiempien vuosien linjaustensa mukaan jatkaa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti ELY-yhteistyötä.
Valtuusto vahvisti kuntavaalien tuloksen. Tällä hetkellä ovat käynnissä valtuustoryhmien väliset neuvottelut, joiden tuloksista saamme kuulla hieman myöhemmin.
Vappupäivä oli kuntien kannalta sikäli merkityksellinen, että uusi silloin astui voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla tavoitellaan helpotusta kaavoituksen ja rakentamisen lupakäytäntöön.
Uudistuksella muutetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, haja-asutusalueiden rakentamista, asemakaavoitusta ja ELY-keskusten roolia.
Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa nostetaan nykyisestä 2000:sta 4000 kerrosneliömetriin. Jatkossakin vähittäiskaupan suuryksiköt tulee pääsääntöisesti sijoittaa keskusta-alueelle, mutta mikäli palvelujen saavutettavuus voidaan taata, voi suuryksikön sijoittaa kuitenkin myös muualle.
Muutokset mahdollistavat ohjata rakentamista suoraan yleiskaavalla sellaisiin kyliin ja kyläalueiden ulkopuolisiin haja-asutusalueisiin, joissa on rakentamispaineita. Maatilojen lisärakentamista helpotetaan elinkeinolle tarpeellisten rakennusten osalta koskien esim. tuotanto- ja varastorakennus tai eläinsuoja.
Muutoksella helpotetaan myös vapaa-ajan asunnon muuttamista pysyvään asuinkäyttöön. Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrittää kaavoittamattomia alueita, joilla muutoksen voi tehdä ilman poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua.
Jatkossa asemakaavoja voi muuttaa vaiheittain. Muutoksella haetaan joustavuutta asemakaavojen muutostarpeisiin. Yleiskaavoituksen osalta merkittävä muutos on se, että yleiskaavan ollessa selkeästi vanhentunut ja toteuttamiskelvoton, voi asemakaavan perustellusta syystä laatia tai muuttaa myös vastoin yleiskaavaa.
ELY-keskukset eivät enää ohjaa kuntien alueidenkäyttöä ja rakentamisen järjestämistä. ELY-keskusten valvontatehtäviä ja valitusoikeutta rajataan samalla. ELY:n vaikutusmahdollisuudet keskittyvät jatkossa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin tapauksiin.
ARTO HÄGG 