Ajattelin, että kesälomalla olisi paikallaan hankkia ns. rusketusraidat ja kun se ei näyttänyt kotimaassa onnistuvan, niin operaatioalueeksi valikoitui Kypros.
Toisena vaihtoehtona oli Kreikka, mutta sekava taloustilanne aiheutti kohtuutonta riskiä. Kun vielä ErkkiTuomiojakin ilmoitti julkisesti, että suomalaiset eivät ole tervemenneitä Kreikkaan, niin ajattelin ettei ole minun matkakassanikaan. Minun puolesta voidaan elellä kreikkalaisten kanssa rauhallista etäelämää. Tuskin jään siinä järjestelyssä ns. saama puolelle.
Kypros olikin uusi tuttavuus. Itse asiassa tasan 40. maa, jossa olen tätä nykyä käynyt. Jaettu saari, jonka eteläosassa asustelevat kreikkalaistaustaiset Kyproksen tasavallassa ja turkkilaisväestö Pohjois-Kyproksen Tasavallassa. Turkkilaisosastolle pitää mennä rajanylityspisteiden kautta, mutta aika joustavaa touhua tuo rajan ylitys tuntui olevan. Turkkilaisten puolella näytti olevan meno ja meininki hieman köyhempää.
Turkin jullit valtasivat vuonna 1974 Kyproksen pohjoisosan. Muistuttavat tästä invaasiosta ja osoittavat hyvää huumorintajua maalaamalla omalle puolellensa vuoren kylkeen Turkin ja Pohjois-Kyproksen Tasavallan liput.
Kyproksella oli kuuma kuin helvetin esikartanolla. Päivälämpötilat vaihtelivat +37-40 C:n välillä. Rannikolla hieman viileämpää, mutta sisämaan Nikosiassa juuri nuo huippulämmöt. Juuri sopivat kelit kesälomalaiselle – ei auttanut valittaa, kun kerran aurinkoa lähti hakemaan. Saaren korkein kohta oli melki 2 kilometrissä. Siellä oli hiukan viileämpää.
Kohtuullisen hyviä hiekkarantoja löytyy ja viriiliä heteroiltatoimintaa erityisesti Ayia Napassa. Vedet olivat kirkkaat ja lämpimät. Pilvenhattaroita ei näkynyt ja viikon sademäärä oli tasan 0 mikrometriä.
Kyproksen kesäinen sääennuste voisi olla juuri tämän kaltainen:
https://www.youtube.com/watch?v=MuSPdsPWit0
tai
https://www.youtube.com/watch?v=abFJuqp867g
Silmiin pistävää oli venäläisten saarelle tekemä invaasio. Mainoksissa ja opasteissa kreikan kielen rinnalla venäjä oli jopa enemmän käytetty kuin englanti. Kyproshan on ollut viime vuosina suurimpia venäläisen rahan ulkomaisia sijoituskohteita. Muistaakseni parhaimmillaan yli kolmannes Venäjän ulkomaan investoinneista kohdistui Kyprokselle. Venäläiset ovat myös menettäneet Kyproksen talouskriisin takia huomattavia summia Kyprokselle sijoittamiaan rahoja. Kun tähän lisää vielä molempien maiden talousongelmat, niin jotenkin vaisulta taloustilanne ja vireystila näytti ainakin päätaajamien ulkopuolella. Paljon tyhjiä liiketiloja, asiakaspulaa kärsiviä ravintoloita ja kesken jääneitä rakennuskohteita.
Liikenne on muinaisten brittivaikutteiden vuoksi vasemman puoleista. Tuli ensimmäistä kertaa kokeiltua miten vasenkätisyys onnistuu. Totesin, että näin kokeneelle ja varmalle kuljettajalle se oli helppoa kuin seinän teko. Yllättävän hyvin kaistan valinnan muisti. Liikenneympyrät olivat ehkä vaikeimpia paikkoja – ja vaihdekepakon hoiteleminen vasurilla.
Sellainen mesta. Jotain Kreikan ja Turkin väliltä. Kukin saa funtsia tykönään, että onko asiat paremmin Turkin vaiko Kreikan suunnassa.
Larnakan läntistä rantakatua. Pilven hattaraa ei näy.
Saarella on harrastettu sotatoimia 60- ja 70-luvuilla. Taustalla yksi jo 10 vuotta runkovaiheessa jököttänyt hotellikompleksi.
ARTO HÄGG 