Suurkuntaa pukkaapi tulemaan

muna

Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan kunnanjohtajaa toivat alkuviikosta julki ehdotuksensa uudesta selvitysalueesta. Se käsittäisi nykyisten Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Numijärven, Pornaisen, Tuusulan ja Sipoon kuntaliitoksen selvittämisen.

Vaikka kyseessä on vasta kunnanjohtajien esitys, niin se ansaitsee tuoreeltaan fundeerausta. Tällaisia tuli ensi hätään mieleen:
– Ulkoinen uhka tai uhkakuva saa kovat kilpailijatkin kokoamaan voimansa. Tässä tapauksessa valtiovallan luoma uhkakuva Tuusulan pilkkomisesta ja osan Keski-Uudenmaan kuntien liittämisestä Vantaaseen ja Helsinkiin, on saanut kehyskuntien johtajat kokoamaan voimansa. Ennen kaikkea uhka(us) uuden väliportaan metropolihallinnon perustamisesta, mikäli kunnat eivät kykene vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin, on saanut kehyskunnat tiivistämään rivinsä ja tuomaan yhden uuden varteenotettavan vaihtoehdon metropolialueen järjestelyihin.
– Tilanne on mielestäni hieman skitso. Valtiovalta perustelee metropolialueen kuntajärjestelyjä nimenomaan koko alueen maankäytön kokonaissuunnittelun järkeistämisellä ja kuntien sisäisen kilpailun poistamisella. Mikäli nyt esitetty kahdeksan kunnan kuntaliitos toteutuu, niin se luo mielestäni entistä vahvemman kilpailuasetelman Helsinginniemen ja taloudellisesti todella vahvan uuden superkunnan  välille. Kutsun tätä uutta vahvaa suurkuntaa tässä nimellä “Yhdistyneet Kehyskunnat”.
– Helsingille ratkaisu merkitsisi Sipoon livahtamisesta Stadin hyppysistä, mutta jättäisi Vantaan kuin nalli kalliolle ja loisi erinomaista painetta Helsingin ja Vantaan kihlaukselle ja pakkoavioliitolle. Helsinki on varmasti tyytyväinen “Kahdeksikon” esitykseen ja vaihtaa Sipoon kiljuen Vantaaseen.

Spekuloinpa myös seurauksia siitä, mikäli tuo “Yhdistyneet Kehyskunnat” toteutuisi.
– Alueelle syntyisi lukuisia paikallisia perinteisistä puolueista irtaantuneita kansanliikkeitä ja yhdistyksiä. Vaaleissa listoille nousisi useita uusia ehdokaslistoja ja Tuusulan Puolesta -tyyppisiä paikallisuuteen pohjaavia ehdokkaiden asettajia. Luultavasti paikalliset TuPu, NuPu, HyPu, MäPu, PoPu, KePu(!), SiPu ja JäPu tekisivät myös vaaliliiton ja saisivat seuraavissa kunnallisvaaleissa merkittävän osan uuden suurkunnan valtuustopaikoista – vain hajotakseen vaalien jälkeen ajamaan kukin omien alueidensa etuja. Päätöksenteko tulisi olemaan todella haastavaa näistä lähtökohdista.
– Nurmijärvelle suurkunnalla olisi merkittäviä vaikutuksia. Palvelut tulisivat keskittymään huomattavasti nykyisestä. Uudessa suurkunnassa ei riittäisi ymmärrystä kolmen nurmijärveläisen päätaajaman tasapuoliseen kehittämiseen ja peruspalveluiden yllä pitämiseen niissä kaikissa. Terveyskeskus häviäisi Rajamäeltä alta aikayksikön, kouluverkkoa supistettaisiin ja maankäytöstä päätettäisiin muusta kuin paikallisista lähtökohdista ja tarpeista – aivan kuntauudistuksen tavoitteiden mukaisesti.
– Kyläpolitikointi muuttuisi suurkyläpolitikoinniksi. Jatkossa väännettäisiin kättä ja riideltäisiin siitä, toteutetaanko hankkeita entisen Tuusulan, Järvenpään, Keravan vai Nurmijärven alueelle. Nurmijärven pienet taajamat jäisivät siinä keskustelussa tyystin taka-alalle.
– Nykyisen kuntalain mukaan 278000 asukkaan Yhdistyneiden Kehyskuntien kunnanvaltuustossa olisi 75 valtuutettua. Tämä tarkoittaisi noin 3700 asukkaan väestöpohjaa yhtä valtuutettua kohti. Suoraan väestöpohjasta laskettuna nykyisen Nurmijärven alueelta valittaisiin 11 kunnanvaltuutettua. Viime vaalien vertailulukujen perusteella nurmijärveläiset läpimenijät olisivat: Mäkelä, Vanhanen, Aatela, Niinistö, Vaulamo, Kalmi, Meros, Räty, Latva, Tapiolinna ja Korhonen. Ensimmäiset varasijoille jäävät olisivat Niemi, Hägg ja Sinisalo-Katajisto. Kieltämättä valtaosa edellä mainituista on juuri niitä aktiivisimpia kuntapoliitikkoja ja osallistuvat ylikunnalliseen vaikuttamiseen jo nykyäänkin. Osa henkilöistä on kerrassaan ammattipoliitikkoja ja jokunen taitaa yhteisiä asioita hoitaa melkeinpä päätyönään. Kukin voi itse fundeerata pystyisikö esim. edellä mainittu konklaavi edustamaan nykyisen Nurmijärven alueen aukkaita riittävästi ja tuomaan tämän reuna-alueen kannat ja näkemykset riittävästi päätöksentekoon. Itse uskon, että luottamushenkilöidemme kärkikaarti siihen kykenisi eli kompetenssi olisi riittävä.
– Lautakuntien kohdalla tilanne olisi toisenlainen. Paikallista osaamista ja ymmärrystä ei riittäisi millään jokaiseen lautakuntaan, vaikka niiden kokoa kasvatettaisiin. Päätösvaltaa liukuisi vääjäämättä virkamiehille aiempaa enemmän. En tiedä, olisiko mahdollista perustaa jonkinlaisia “aluelautakuntia”, joille annettaisiin paikallistason päätäntävaltaa. Joka tapauksessa lähidemokratia heikentyisi ja luottamustoimiin osallistuvien kuntalaisten määrä pienenisi dramaattisesti.                                                  – Todettakoon, että juuri edellä mainitut uudet valitsijamiesyhdistykset ja paikalliset ryhmittyvät sekoittaisivat totaalisesti asetelman. Ennusteen tekeminen perinteisten puolueiden nykyisten kannatuslukujen tai viime vaalien äänimäärien perusteella on todella vaikeata – peräti mahdotonta.

Jatkoja odotellessa – Hauskaa Pääsiäistä! Siihen liittyen kuvituksena nuorena miehenä tekemäni ajankohtaan liittyvä piirustus. Sen päivitetty nimi voisi olla vaikkapa “Suurkuntaa pukkaapi tulemaan”.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.