Viikolla järjestettiin kolmena päivänä Nurmijärvelläkin kutsuntatilaisuudet. Paikkana Kirkonkylän seurakuntakeksus. Sain pitää kunnan tervehdyspuheen tiistaiaamuna heti ensimmäisenä kutsuntapäivänä. Seuraavina aamuina tervehdyksen nurmijärveläisille kutsuntaan osallituville nuorille kävivät esittämässä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riikka Raekannas ja kunnanhallituksen jäsen Hannu Lakee. Niinä kertoina, kun olen osallistunut, niin seurakunnan tervehdyksen on tuonut aina kirkkoherra Ari Tuhkanen. Tämä ei tosiaan ollut ensimmäinen kerta, kun sain tilaisuuden käydä kutsuntatilaisuudessa. Tehtävä on aina yhtä mieluinen. Se ensimmäinen kutsuntatilaisuuteni oli muuten – kuten seurakuntasalissakin mainitsin – tarkalleen 43 vuotta sitten. Se pidettiin Oulussa Raatinsaaren vanhalla seurakuntatalolla. En muista kuka toi tuolloin kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen.

Kirkonmäeltä lähetti terveisiä myös pitkäaikainen kunnan luottamushenkilö ja puoluekamraattini Markku Jalava. Markun kanssa olimme useita vuosia samaan aikaan kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksenkin jäseninä. Toimimme myös samassa kokoomuksen paikallisyhdistyksessä. Kunnallisia luottamustoimiakin merkittävämmän uran Markku on tehnyt seurakunnassa – niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Markku on nyt kirjoittanut elämänkertansa “Kirkonmäeltä katsoen – Elämää, työtä ja luottamustehtäviä 1950 -2025”. Teksti on ammatti-ihmisen kirjoittamaa ja mielenkiintoista. Teos on lainattavissa Nurmijärven pääkirjastosta.

Ensi viikko on koulujen syysvapaan vuoksi vapaata kunnan kokouksista, mutta seuraavalla viikolla pääsemmekin sitä painavimpien asioiden kimppuun. Kunnanhallitus aloittaa maanantaina 20.10. vuoden 2026 talousarvion käsittelyn. Kunnanjohtaja on ilmoittanut esittävänsä tulevan vuoden talousarvioon 0,4 prosenttiyksikön korotusta kuntaveroon ja 1,7 prosenttiyksikön korotusta rakentamattomien rakennuspaikkojen verotukseen. Veronkorotusesitykseen kunnanjohtaja on päätynyt poliittista ilmapiiriä tunnusteltuaan. Nähtäväksi jää saammeko jatkossa nykyisen Nurmijärvi-barometrin lisäksi myös Poliittisen ilmapiiri -barometrin. Veronkorotukset tulevat olemaan todennäköisesti eniten keskustelua herättävä osa talousarviota. Itse olen nähnyt tähän asti veronkorotukset turhan helppona ratkaisuna ja pitänyt tarpeellisena ja välttämättömänä myös muiden ratkaisujen hakemista. Se ei ole koskaan helppoa ja kivutonta, mutta edellinen kestävän talouden tarkastelu toi kuntaan yli 5 miljoonan euron vuosittaiset menosäästöt. Rakentamattomien rakennuspaikkojen veronkorotusta juuri nykyisen kaltaisessa rakentamisen aallonpohjassa olen aiemminkin vastustanut. Kun rakentaminen on täydellisessä syväjäässä, niin rakentamattomia tontteja ei saa liikkeelle, vaikka halujakin olisi – ei edes raippaverolla. Kysyntää ei ole ja rahoituksenkin saaminen tässä markkinatilanteessa on äärimmäisen vaikeaa – jos yleensäkään mahdollista kaikille. Rakennuspaikan veronkorotuksella ei pusketa yhtä ainutta rakennushanketta käyntiin, vaan päinvastoin vaikeutetaan entisestään kiinteistönomistajien tilannetta. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron nostolle oikea aika on silloin, kun markkina vetää ja tontin omistajilla on realistiset mahdollisuudet harkita käynnistääkö hankkeen vai maksaako tontista korkeampaa kiinteistöveroa.

Ilmoittauduin jälleen ehdolle OP Uusimaan edustajistovaaliin, joka pidetään marraskuussa. Olen ehdolla Keski-Uudenmaan vaalipiirissä (Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava) numerolla 694. Vaalipiiristä valitaan 17 jäsentä edustajistoon. Läpimenokynnys on siis tällä kertaa varsin korkealla – ääniä tarvittaneen huomattavasti aiempia vaaleja enemmän. Olen ollut edustajiston jäsenenä vuodesta 2017 ja kokenut tehtävän mielenkiintoisena ja merkityksellisenä. Vaikka edustajisto käyttää päätäntävaltaa pääasiassa ns. sääntömääräisissä asioissa, niin esimerkiksi fuusiotilanteissa edustajiston merkitys ja päätäntävalta on ratkaiseva.