HOK-ELANNON EDUSTAJISTOVAALIT 2024

HOK-Elannon edustajiston vaalit pidetään 10.-22.4.2024. Edustajistovaalit järjestetään neljän vuoden välein ja niisssä valitaan HOK-Elannon 60-jäseninen edustajisto sekä edustajiston varajäsenet.

Edustajiston tehtävänä on mm. päättää osuuskaupan säännöistä, vahvistaa edellisen vuoden tilinpäätös, päättää ylijäämän käytöstä sekä valita hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Lisäksi edustajiston jäsenet voivat tehdä hallitukselle aloitteita osuuskaupan toimialaan liittyvistä asioista. Edustajisto toimiikin vuorovaikutuskanavana osuuskaupan omistajien ja toimivan johdon välillä sekä huolehtii omalta osaltaan siitä, että osuuskaupan palveluita ja etuja kehitetään omistajien toiveita kuunnellen.

Edellisissä edustajiston vaaleissa vuonna 2020 sain ensikertalaisena 238 ääntä ja ylsin vaaliliiton toiseksi varajäseneksi. Koska ryhmän edustajista valittiin useampi henkilöä hallintoneuvostoon, niin olen saanut kuluneella edustajistokaudella automaattisesti kutsun jokaiseen edustajiston kokoukseen.

Edustajistolla on kokouksia vain muutama vuoden aikana – käytännössä vain sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset, joten ajankäytöllisesti tehtävä ei ole ylivoimainen niillekään, joilla on muita luottamustehtäviä.

HOK-Elannolla on vahva asema ja runsaasti jäseniä Helsingissä. Onkin tärkeää, että edustajistoon saadaan jäseniä myös muualta Uudeltamaalta. Se onnistuu esimerkiksi äänestämällä kehyskunnassa asuvaa ehdokasta. Minun numero on 480.

Valtionosuuksiin suuria muutoksia 2024

Edellisen hallituksen keskosena synnyttämän sote- ja hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin vuonna 2024 on arvioitu. Kuntaliitto julkaisi ennusteensa siitä, kuinka paljon kuntien valtionosuudet muuttuvat vuodesta 2023 vuoteen 2024.

Ennusteen mukaan valtaosa maakunnista jää miinukselle vuonna 2024 eli valtionosuudet pienenevät kuluvaan vuoteen verrattuna. Kylmintä kyyti on Kymenlaakson kunnissa, joiden yhteenlaskettujen valtionosuuksien arvioidaan olevan emsi vuonna n. 4,6 milj.euroa, kun luku on tänä vuonna 51,5 milj.euroa. Vähennystä tulee yli 90 %. Ainoat maakunnat, joissa kuntien yhteenlasketut valtionosuudet kasvavat ensi vuonna ovat Helsinki-vetoinen Uusimaa (+85,2 milj.euroa), Kainuu (+5,8 milj.eutroa) ja Pirkanmaa (+0,6 milj.euroa).

Uudellamaalla vain Helsingin (+66,2 milj.euroa) ja Länsi-Uusimaan (+39,3 milj.euroa) hyvinvointialueiden kuntien yhteenlaskettu muutos on positiivinen. Itä-Uudenmaan kuntien valtionosuudet pienenevät yhteensä 3,2 milj.euroa, Vantaa-Keravan kuntien muutos on -3,4 milj.euroa ja Keski-Uudenmaan kuntien peräti -13,5 milj.euroa.

Keski-Uudenmaan kuntien välillä on isoja eroja. Edellä mainittu 13,5 milj.euron valtionosuuksien väheneminen ei jakaannu tasaisesti.

  • Hyvinkään valtionosuuksien arvioidaan laskevan 40,9% vuodesta 2023 eli 8,5 milj.euroa.
  • Järvenpäässä vähennystä tulee olemaan noin 35% eli 6,6 milj.euroa.
  • Mäntsälä selviää vähällä: vähennystä vain pari prosenttia eli vajaa 0,3 milj.euroa.
  • Pornainen menettää yli 15% eli 0,7 milj.euroa.
  • Nurmijärven valtionosuuksien arvioidaan kasvavan noin 3% eli hyvää on tulossa noin 1 milj.euroa.
  • Tuusulan arvioidaaan saavan 1,5 milj.euroa lisää eli hieman yli 5% kasvua.

Kuntaliitosta todetaankin, että hyvinvointialueuudistuksen hintalapusta on muodostumassa joillekin yksittäisille kunnille kohtuuttoman iso. Monessa kunnassa varmasti mietitään, että ei tainnut sote- ja hyvinvointialueuudistus mennä ns. putkeen.