Toiveuusintoja

Sosiaalisessa mediassa kysyttiin, miten olen ammoisina aikoina analysoinut tai kirjoittanut Rajamäen uimahallin laajennushankkeesta. Eipä löytynyt 13 vuoden takaa kuin pari blogikirjoitusta, joissa oli uimahallin laajennushanke mainittu. Kopioin ne tuohon alle. Kun olen vuodesta 2008 saakka kunta-asioistakin kirjoittanut, niin täytyy todeta, että monenlaista raportointia vuosien takaa löytyy. Yksityiskohtia ja juonenkäänteitä, joita en ainakaan itse muuten millään muistaisi. Kun selailin vanhoja kirjoituksia, niin jopa nyt kuumana käyvästä ja ajankohtaisesta NYKin lukiosta löytyi kirjoitus, joka herätteli muistikuvia siitä, miltä pohjalta asiasta päätettiin vuoden vaihteessa 2020/21. Palaan siihen hieman myöhemmin.

Tuolloin 13 vuotta sitten äänestin tosiaan Rajamäen uimahallin suurempaa laajennushanketta vastaan. Silloin oli vaihtoehtoina suurempi laajennus, johon sisältyi mm. uusi iso kilpa- ja kuntouintiallas. Tämä voittanut ja sittemmin toteutettu vaihtoehto oli luonnollisesti myös kalliimpi. Hieno uimahallihan siitä sitten tulikin. Itse olin pienemmän ja edullisemman laajennuksen kannalla, joka siis kunnanvaltuuston äänestyksessä hävisi. Tässä vaihtoehdossa olisi lisätty lähinnä kuntosali- ja ryhmäliikuntatiloja, mutta allaskapasiteettia vain n. 140 m2:n lämminvesialtaalla. Oma mielipiteeni pienemmästä laajennuksesta perustui kolmeen seikkaa:

• Investointi olisi ollut merkittävästi pienempi ja kuntatalouden kannalta järkevämpi
• Investointi olisi kohdistunut tiloihin, joista olisi saatu parempaa tuottoa ja kunnan toimintatuki olisi jäänyt pienemmäksi
• Suurempi hanke käytännössä lykkäsi Klaukkalan uimahallin rakentamisen hamaan tulevaisuuteen. Kunnalla ei näkemykseni mukaan olisi lähivuosikymmeninä mahfdollisuutta investoida toiseen uimahalliin.

Tässä kuitenkin aikalaismuistiinpanoja ja huomioita 13 vuoden takaa, kun uimahallihankkeesta päätettiin – niiden lukuisten muiden investointihankkeiden lisäksi.

Blogikirjoitus

Velkavaltuusto 16.11.2011

Nurmijärven kunnanvaltuusto vahvisti tänään talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2012-14. Kaikki mittavat investointihankkeet menivät läpi. Tässä muutamia äänestystuloksia.

– Rajamäen uimahallin suurempi laajennus – hanke paisui yli 10 miljoonan euron suuruiseksi. Vastustin isompaa laajennusta. Jo päätetty saneeraus ja laajuus olisi riittänyt.

– Kannatin Kirkonkylän liikuntapuiston investoinnin siirtämistä parilla vuodella eteenpäin. Kohde ei ole edes valtionapulistalla. Investoinnin lykkääminen olisi tasapainottanut taloutta ja rakentamisajankohta olisi siirtynyt myös teknisesti järkevämpään ajankohtaan.

– Demarien HSL:ään liittymisehdotus ei mennyt läpi. Vastustin.

– Klaukkalan harjoitusjäähalli päätettiin rakentaa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden lykkäämisellä olisi vain kasvatettu investointimenoja.

– Klaukkalan uimahallia varten varattiin 100 kiloeuron sijasta suunnittelurahaa 300 kiloeuroa vuodelle. Vastustin lisäystä, joka on täysin turha. Hanke aloitetaan hankesuunnittelulla, joka tehdään pienemmälläkin summalla. Isompi rahamäärä ei edistä hanketta 1. vuotena millään tavalla.

Eli varsinainen vaalibudjetti tuli – kaikki meni läpi ja velkaa otetaan 40 milliä lisää (1000 €/asukas).

Verot pysyivät ennallaan lukuun ottamatta rakentamattoman kiinteistön veroprosenttia, joka nostettiin 3,0 %:iin. En kannattanut korotusta: laskusuhdanteeseen mentäessä investointimahdollisuudet eivät ole parhaat mahdolliset ja lisärasite ei olisi ollut mielestäni paikallaan.

Tämän puheen pidin budjettikäsittelyn yleiskeskustelussa heti ryhmäpuheenvuorojen jälkeen. Lassi Köpän kanssa jätimme talousarvioon eriävän mielipiteen, koska se ei ole strategian mukainen. Mielipiteeseen yhtyi kymmenkunta muuta valtuutettua.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.

Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa.

Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!

Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.

Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.

Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.

Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.

Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.

Blogikirjoitus 6.1.2012

Mistä näitä hankkeita tulee?

Erään puhelinoperaattorin mainoksessa kysytään humoristisesti “Mistä näitä senttejä tulee?”.

Nurmijärvellä voisi itkua pidätellen kysyä: Mistä näitä hankkeita – tai paremminkin – miljoonahankkeita tulee?

Ajattelin, että marraskuussa hyväksytyn kreikkalaisbudjetin jälkeen jokaisen taajaman ja jokaisen liikuntaihmisen hurjimmatkin unelmat ja tavoitteet on täytetty. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaanhan täräytettiin kymmeniä miljoonia tekojäärataan, urheilupuistoon, kilpauintialtaaseen ja harjoitusjäähalliin.

Olisihan se pitänyt arvata. Yleisönosastopalstojen kuumana käynyt keskustelu tuosta helleenisestä budjetoinnista ei ollut edes ehtinyt laantua, kun demarien Peltonen avasi keskustelun salibandyhallin rakentamisesta Kirkonkylään – ja nopeasti. Seuraavaksi on varmaan vuorossa jalkapallohallihanke ja lukuisat kulttuuriin ja taiteeseen liittyvät tilatarpeet. Sieltä niitä miljoonahankkeita tulee. Ne miljoonat hankkeiden toteuttamiseen ja myös käyttöön ja ylläpitoon tulevat sitten verojen muodossa – joko suoraan korotettuna kunnallisverona tai mutkan kautta valtionverotuksen antina.

Luovuin jokin aika sitten paikastani Rajamäen uimahallin hanketyöryhmässä. Työryhmä ei ollut viime aikoina kovinkaan aktiivinen, eikä sillä ollut roolia esim. hankkeen laajuutta koskevassa päätöksenteossa. Itsehän olin laajennuksen laajennusta vastaan valtuustossa – niin rajamäkeläinen kuin olenkin. Yksityisen rakennuttajatoimiston palkkalistoilla työskentelevänä koin myös asemani muodostuvan ongelmalliseksi hankkeen seuraavissa vaiheissa – etenkin hankkeen rakennuttajakonsulttia valittaessa. Sellainen nimittäin pitäisi aika vikkelään hankkeeseen kiinnittää.