Marjatan poika – paluu poikavuosiin

MaPo.jpg

Silloin tällöin olen blogiini kirjoittanut muutaman rivin jostakin vaikutuksen tehneestä kirjasta. Milloin mistäkin syystä. Lukaisin nyt Kauko Röyhkän muistelmien tuoreen ykkösosan “Marjatan poika”, joka kertoo kirjailija-muusikon poikavuosista 1960-70-lukujen Oulussa ja Pellossa.

Oli erikoinen lukukokemus. Kuin aikamatka omien poikavuosien Ouluun. Jokainen miljöökuvaus Oulusta, jopa yksittäiset rakennukset – ravintoloista puhumattakaan – ovat tuttuja omista kulkemisista ja touhuista Oulun vuosilta. Sivu sivulta tunkee eteen tuttuja nimiä ja hahmoja vuosikymmenten takaa Tuirasta, Välivainiolta, Puolivälinkankaalta, Alppilasta. Henkilöitä, joita ei välttämättä paremmin tuntenut, mutta jotka aikoinaan tiesi ja tunnisti – ja joista osan oli jo täysin unohtanut. Monien tyyppien oikeaa nimeä en tosin tiennyt edes penskavuosina – vain pelkän “lempinimen”. Jos niitä yleensä lempinimiksi voi kutsua. Monesti lisänimi tuntui pikemminkin piruilunimeltä. Yhdeltä sivulta pomppaa eteen Rukivehrin luokkakaverin isoveli, joka tekee hakukeikkoja pitkäripaiseen. Nakkipottu on “Lyhyt, erittäin ruma jätkä, joka pitää paksupohjaisia, sähkölaitoksen suosittelemia muotikenkiä”. Piru vie, taidanpa tämänkin tyypin muistaa. Kyseessä täytyy olla Makkara ja hänen pikkuveljensä Nakki.

Kun samaa koulua kirjailijan kanssa kävimme – minä tosin kolme luokkaa alempana, niin valtaosa muistelmissa mainituista opettajistakin on luonnollisesti tuttuja. Ansaittua huomiota saa lukiomme rehtori ja äidinkielen opettaja Juhani Aarni, joka minunkin ainekirjoitukset säännönmukaisesti ja kannustavasti ääneen luokalle luki. Ja jonka nyt muistan syvästi hämmästyneen ja närkästyneen, kun olin yhdessä ainekirjoitelmassa maininnut “sosiaalidemokraattisen” puolueen. Kaikenlaista detaljiikkaa sitä ihminen kovalevylleen tallentaakin. Aarnin tapasin ohimennen vuosia jälkeen päin oululaisessa ravintolassa. Jäi mieleen, että hän kysyi, mitä minusta on tullut, kun “kaveri ei muuta kuin piirteli kaiket tunnit”. En muista mitä vastasin. Ehkä ihmettelin itsekin, että insinöörioppilas.

Myös toinen hieno ihminen, kuvaamataidon opettajamme Anna-Maija Mäki, mainitaan muistelmissa useaan otteeseen. Anna-Maija vei luokkamme kyläilemään Röyhkän mainitsemaan kulttuurikotiinsa. Kaukolle jäi mieleen Egyptistä peräisin oleva puinen naisfiguuri. Minulle pikkuruinen Hugo Simbergin etsaus tai muu grafiikka ja Varsitien naapurimme, taiteilija Martti Mäen, suurikokoinen maalaus, joka oli kymmenien muiden taideteosten joukossa olohuoneen seinällä. Muistan kuinka Anna-Maija osoitti teoksen kulmassa olevia outoja värillisiä viivoja ja kertoi niiden olevan viimeisin jäänne Martin kineettiseltä kaudelta. Mäen kineettinen kausi on minulle edelleenkin tätä päivää. Työhuoneeni seinällä vaikuttaa Tikkukaramelli-niminen teos vuodelta 1969. Se on ilmeisesti taiteilijan antamaa vastiketta jostain Kauko-isäni tekemästä palveluksesta. Isä-ukko teki mm. raamit Martti Mäen Oulun kaupunginteatterin isoon ja moniosaiseen Metamorfoosi-nimiseen teokseen. Koskapa osoitin innokkuutta ja jonkinlaista lahjakkuuttakin kuvaamataiteisiin ja piirtelemiseen, Anna-Maija järjesti minulle abivuonna pienen kuvitustoimeksiannon. Piirsin tussilla kannen julkaisuun nimeltä “Tietoja Oulun yliopiston luonnontieteellisestä tiedekunnasta lukuvuonna 1980-1981”. Muistan A-M:n tyrmistyksen, kun olin hölmöyksissäni jättänyt signeeraamatta tuotokseni, enkä ollut luomustani hänelle etukäteen näyttänyt. Hölmöilyt jäävät parhaiten mieleen.

Muistelmien ykkösosa päättyy ensimmäisen kirjan ja ensimmäisen levyn julkaisemiseen 80-luvun alussa. Toista osaa odotellessa. Se tuo mieleen taatusti uusia omiakin muistikuvia tapahtumarikkailta 80-luvun opiskeluvuosilta. 

Suomen Kuvalehdessä näyttää olevan Tero Alankon kirjoittama arvostelu “Marjatan pojasta”. Kirja saa kritiikkiä siitä, että se ei tarjoa yllätyksiä ja pitäytyy totuudessa.

Niin – muistelmien tarkoitus on mielestäni muisteleminen ja siihen ajauduin itsekin vahvasti lukiessani. 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.