Ensimmäisen vuosipuoliskon viimeinen kunnanvaltuuston kokous pidettiin Nurmijärvellä keskiviikkona 12.6.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus merkittiin tiedoksi ja perinteiseen tapaan kunnanhallitus ja lautakunnat velvoitettiin käsittelemään arviointiraportti ja raportoimaan toimenpiteistä kuluvan vuoden aikana. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hannu Toikkanen (VAS) taustoitti raporttia ja totesi mm. vanhuspalveluiden osalta työjaon olleen sekavaa ja johtaneen asioiden ja vastuiden pallotteluun sote-kuntayhtymän, kunnan ja aluehallintovirastonkin välillä. Erityisesti kunnan vastuulla olleen valvontavastuun Toikkanen totesi ongelmalliseksi, kun henkilöstö oli jo osin siirtynyt kunnasta kuntayhtymään.
Useampikin puhuja tuumi tarkastuskertomuksen olevan osin lohdutonta luettavaa. Sen verran useassa kohdassa todettiin, että tavoitteiden mittarit olivat puutteellisia laadullisesta tai määrällisestä näkökulmasta. Usean tavoitteen osalta tavoitetasoa ei oltu edes asetettu ja loppujenkin osalta seuranta ja mittaus oli kovin puutteellista. Täytyy myöntää, että näin kriittistä arviointikertomusta ei ole saatu miesmuistiin. Näitä mittareita ja tavoitteita ovat olleet kuitenkin hyväksymässä juuri me samat luottamushenkilöt, jotka tälläkin hetkellä vaikutamme lautakunnissa ja valtuustossa. Johtuiko mittariston sekavuus osaltaan siitä, että sitä oli syksyllä 2017 laatimassa ja hyväksymässä ennätyksellisen moni tuore ja kokematon luottamushenkilö – joka tapauksessa tässä asiassa menimme kyllä hieman takapakkia.
Vuoden 2018 tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaudet myönnettiin. Tänäkin vuonna liki kuusi kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Pidin asiasta kokoomuksen ryhmäpuheen. Totesin vuosien 2017 ja 2018 olleen sikäli poikkeuksellisia, että vuoden 2017 yllätyksellinen hyvä tulos olikin todellisuudessa harhaa, kun kyseiselle vuodelle kirjautuneita miljoonien eurojen verotuloja perittiin takaisin kunnalta vuonna 2018. Viime vuodelta kirjattiin sen vuoksi ennätyksellinen alijäämä, joka ei siis antanut todellista kuvaa kunnan tekemisen todellisesta tasosta vuonna 2018. Aiempien vuosien yllätyksiin ja etenkin kahteen edelliseen vuoteen viitaten totesinkin, että kunnan talouden ohjauksessa ei tule tuijottaa liikaa yksittäiseen vuoteen, vaan toteuttaa pitkäjänteistä suunnittelua. Nyt hyväksytty NUUKA-ohjelma on työkalu siihen.
NUUKA-ohjelma siis hyväksyttiin, joskin investointikehyksen perustasta jouduttiin äänestämään. Pohjaesityksenä oli kunnanhallituksen esitys skenaariosta, jossa investointiraami perustui kunnallisveron nostamiseen 0,25 prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Keskustan Salonen teki vastaesityksen, jossa investointiraamina käytettäisiin skenaario 4:ää eli kunnallisveron 0,75 prosenttiyksikön nostamisen tuomaa eurojen lisäystä, mutta samaan aikaan ei kuitenkaan otettaisi kantaa kunnallisveroprosenttiin. Epäilen, että tuo yhtälö ei tänäkään päivänä vielä kaikille auennut – ainakaan kokouksessa asia ei tuntunut olevan kaikille kristallinkirkas. Äänestyksessä kunnanhallituksen esitys menestyi äänin 36-13-2tyhjää.
Valtuusto päätti perustaa uuden Nurmijärven lukion eli yhdistää hallinnollisesti Nurmijärven yhteiskoulun lukion ja Rajamäen lukion. Uusi lukio toimii kahdessa toimipisteessä eli Kirkonkylällä ja Rajamäellä.
Käsittelimme myös Vihreiden ja vasemmistopuolueiden tekemän aloitteen kunnan hakeutumiseksi mukaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamiseen. Sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen kantojen mukaisesti pohjaesityksenä oli, ettei kunta hakeudu ko. malliin. Perusteluina muun muassa, että kunnassa toteutetaan jo nyt monia toimenpiteitä, jotka liittyvät kyseiseen malliin ja kunnassa hyväksytyssä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu ohjaavaksi asiakirjaksi YK:n lasten oikeuksien asiakirja. Kun arvio liittymisen kustannuksistakin oli noin 55000 € vuodessa, niin valtuusto päätti äänin 33-18 hyväksyä pohjaesityksen eli jättää hakeutumatta UNICEFin malliin. Moni oli sitä mieltä, että kunnassa voidaan huolehtia lasten oikeuksista ja osallisuudesta ilman byrokratian lisäystä ja määrärahojen siirtoa mallin vaatimaan byrokratian pyörittämiseen. Päätös aiheutti odotetusti närkästystä ja kritiikkiä aloitteen kannattajien keskuudesta. Vaikutelma oli kuin kunta olisi päätöksellä linjautunut ja leimautunut melkeinpä lapsivastaiseksi kunnaksi – mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Tuli mieleen taannoinen Lallinsuon kolmen hehtaarin suopalstan rauhoittaminen osana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ”Luontolahjani satavuotiaalle” -kampanjaa. Tuolloin maalailtiin uhkakuvia Nurmijärven leimautumisesta vastuuttomaksi kunnaksi ja merkittävillä imagohaitoilla, jos kunta ei olisi tätä suopalstaa rauhoittanut. Ihan rehellisesti – en ole kuullut tai lukenut jälkikäteen yhtään uutista tai kirjoitusta yhdestäkään kunnasta, joka ei tuohon luontolahjaan osallistunut. Suomessa on kuitenkin reilusti yli 300 kuntaa – ja vain 39 kuntaa Nurmijärven lisäksi tuon luontolahjan antamiseen lopulta osallistui. Jotenkin vaivaa tiettyjen asioiden ylidramatisointi ja leimakirveen heiluttelu. Monesti sitä ilo- tai surusanomaa huonosta imagosta levittävät vain ja ainoastaan ne samat henkilöt, jotka jotain kaatunutta esitystä ovat olleet ajamassa ja ehdottamassa.
Kyseessä oli siis viimeinen valtuuston kokous ennen kesätaukoa. SDP:n Lepolahti koki joutuvansa puuttumaan jälleen laillisuusseikkoihin, koska hänen mielestään kokouskutsussa ei oltu mainittu käsiteltävänä olevaa asiaa ”Tontin luovuttaminen Salhydro Oy:lle Ilvesvuoren yritysalueelta”. Lepolahti suoritti samassa yhteydessä valtuustolle myös sisälukua Kuntalain 95 §:stä. Kunnan hallintojohtaja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja jopa yksi Lepolahden puoluekampraatti väänsivät rautalangasta, että kyseinen kokousasia oli täysin hallintosäännön mukaisesti ja säädetyssä ajassa – joskin erikseen – liitetty kokouksen asialistaan, eikä käsittelylle ollut mitään estettä.
Valtuusto päätyi sitten kirjaamaan kyseiseen asiakohtaan, että asia on kiireellinen. En sitä vastustanut, koska tottahan se oli – kello oli jo yli iltayhdeksän ja monilla oli perusteettomien laillisuuspohdintojen sijaan kiire kotiin iltapesulle yli kolmen tunnin kokouksen jälkeen.
Juhannuksen alusviikolla pidetään vielä kunnanhallituksen ja kaavoitustyöryhmän kokoukset. Sen jälkeen koittaa kesäpaussi luottamustoimista.