Jouluvaltuusto 2015

Langattoman äänestyssysteemin kokeilua maanantain kyselytunnilla.

Vuoden viimeinen kunnanvaltuuston kokous on tuoreeltaan takana.

Vaikka asialista oli pitkä, niin kokous meni läpi parissa tunnissa. Siitäkin huolimatta, että uuden langattoman äänestysjärjestelmän testaukseen ja virittelyihin meni  ylimääräistä aikaa. Innovatiivisesti totesin puoliääneen, että jos kaukosäädintä muistuttavaan äänestyslaitteeseen saisi vielä integroitua mikrofonin, niin salissa ei tarvitsisi kiikutella paikallaan puhujille erikseen mikrofonia. Kokousten nettivideointeja katsellessa olen todennut, että ilman mikkiä ei kyllä videointeihin tartu pihahdustakaan puhujien sanomisista.

Äänestysvempele.

Aivan loppuun asti hiottuja tuohon äänestyskoneeseen liittyvät käytännöt eivät ole. Kansanedustaja Mäkelä otti kritisoi kokouksen alussa sitä, että ehdotetulla tavalla äänestyksen aikana videoscreeniltä ei näy mitä  (JAA-EI-TYHJÄ) kukin on äänestänyt. Kunkin valtuutetun äänestyskäyttäytyminen näkyy vasta äänestyksen päätyttyä samalla kun äänestystulos julkistetaan. Erityisesti Mäkelä epäili, että virhepainalluksia tulee olemaan jatkossa – erityisesti, kun napin painalluksen jälkeen ei edes itse pääse näkemään heti, minkä valinnan teki – korjauksen tekeminenkin olisi siten arvauksen varaussa. Kuulemma eduskunnassakin joudutaan tämän tästä tekemään korjauksia äänestyksiin, vaikka siellä kukin näkee oman äänensä kohdistumisen välittömästi ja virheiden korjaaminen on mahdollista välittömästi.

Tänään mentiinkin siten, että screeniltä näkyi välittömästi oma ja muiden äänestyskäyttäytyminen. Mäkelän esille ottama asia on mielenkiintoinen myös lain kannalta. Kuntalakihan määrää, että valtuuston äänestykset – siis vaaleja lukuun ottamatta – ovat aina avoimia. Minkälaiseksi äänestystavaksi luetaan koneella suoritettu äänestys, jossa itse äänestystapahtuma ei ole avoin ja julkinen, mutta äänestystulos on. Luin kuntalain selostusosaa ja siinä mainitaan, että “Vuoden 1976 kunnallislaissa nimenhuutoäänestykseen rinnastettiin äänestyskonetta käyttäen toimitettava äänestys.” Tuon kirjauksen perusteella voisi tulkita, että äänestyskoneen käyttäminen on nimenomaan rinnakkainen tapa nimenhuutoäänestykselle – eli myös äänestystapahtuman olisi oltava julkinen – siis ihan livenä.

Aineistoltaankin merkittävin asia oli Perttulan osayleiskaavaehdotus. Valtuusto hyväksyi kaavaehdotuksen puheitta ja siis yksimielisesti.

Puhetta sen sijaan piisasi Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Erityisesti kuluttajien perusmaksun suuruus tapauksissa, jossa vesiosuuskunta liittyisi kunnan vesilaitokseen oli mielenkiinnon kohteena. Useampikin puhuja – etupäässä Palojoen suunnalta –  halusi perusmaksuun alempaa maksuluokkamahdollisuutta kuin mitä kunnanhallitus esitti. Äänestyksen jälkeen päätettiin, että perusmaksu on noissa tapauksissa harkinnan mukaan 1-2-kertainen normaaliin perusmaksuun verrattuna.

Lisäksi äänestettiin ja hyväksyttiin ponsiesitys siitä, että kunta selvittäisi mahdollisuudet vesiosuuskuntien yhdistämiselle. Ponnen esittäjä Keskustan Kalevi Laine intoutui kuvaamaan äänestystulosta siinä määrin, että puheenjohtaja pyysi valtuutettua “hieman rauhoittumaan”. Muutenkaan ponnen hyväksyminen ei välttämättä edistä millään tavalla vesiosuuskuntien yhdistymistä. Loppupäätelmä voi olla myös kielteinen. Yhdistymisellä osuuskunnat tavoittelevat ilmeisesti hallinto- ja toimintakulujen pienennystä ja päätöksenteon  osaamisen ja ammattimaisuuden lisäämistä. Kunnan vinkkelistä katsottuna mahdollisuus takuuvastuuriskien pienenemiseen on yksi seikka, jolla voidaan perustella tällaista selvitystyötä tehtävän kunnan toimesta ja kustantamana.

Valtuustoaloite kuljetushankinnoista päättävien viranhaltijoiden lisäkouluttamisesta palautettiin uudelleen käsiteltäväksi ja samassa yhteydessä toivottiin myös luottamushenkilöille koulutusta mm. tulevaan uuteen hankintalakiin liittyen. Samoin valtuustoaloite kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden toiminnan tehostamiseksi palautettiin uudelleen valmisteltavaksi eli virkamiesten valmistelema ja kunnanhallituksen esittämä vastaus aloitteeseen ei tyydyttänyt kunnanvaltuustoa. Muuten päätöksiä paukuteltiin ilman pitempiä keskusteluita.

Kunnanjohtaja kertoi, että Sote-asioista on tulossa valtuutetuille palaveerausta ensi vuoden alussa. Lisäksi Behm antoi tuoretta infoa kiintiöpakolais- ja turvapaikanhakijatilanteesta. Kuntaan on saapunut tällä hetkellä 17 kiintiöpakolaista eli hieman suunniteltua verkkaisempaa on tainnut ollut kongolaisten kiintiöpakolaisten saapuminen kuin alun perin kaavailtiin. Turvapaikanhakijoita sen sijaan on tullut ihan kutsumattakin yli odotusten. Tällä hetkellä Röykässä on 190 turvapaikan hakijaa edustaen 10 eri kansallisuutta. Eniten väkeä on tullut Irakista, Afganistanista, Syyriasta, Somaliasta ja Albaniasta.

Kokouksen päälle huitaistiin tuulensuojaan kipollinen riisipuuroa sekahetelmäsopan kera sekä joulutorttu kerakahvin.

Laskeskeli, että vuoden 2o15 aikana otin osaa hieman yli 50 kunnan luottamushenkilökokoukseen tai -palaveriin. Luvussa ei ole mukana Kokoomusryhmän omat istunnot. Matkoihin, asiakirjoihin paneutumiseen ja itse istuntoihin tuli käytettyä aikaa kuluvana vuonna hyvinkin normi työkuukautta vastaava tuntimäärä. Sellainen harrastus.

Seuraava kunnallinen luottamustoimi on kunnanhallituksen asettaman palveluverkkotoimikunnan kokous tammikuun toisella viikolla. Siihen asti näistä riennoista on vapaata.

Joulun odotusta!