Nurmijärven kunnanvaltuustossa 28.1.2015 pitämäni puhe liittyen Perussuomalaisten tonttikokoaloitteeseen.
——————————————
Arvoisat puheenjohtaja, kunnanjohtaja, muut läsnäolijat
Harvoin listan asiaan tulee paneuduttua sellaisella tarmolla kuin tähän aiheeseen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana minulla oli asiaan erityisiä intohimoja ja ehkä jonkin verran näkemystäkin.
Jo syksyllä pyysin kunnasta tietoja viime vuosina tehdyistä ok-tonttikaupoista. Analysoin vuosina 2010-2014 myytyjen omakotitonttien kokojakautuman. Totesin, että tonteista isohkoja yli 1200 m2 kokoisia oli 14%, keskikokoisia 48% ja pienehköjä alle 900 neliömetrisiä vain 38%. Kalliin tonttimaan Klaukkalassa tontit olivat pienempiä. Rajamäellä peräti 41% tonteista oli yli 1200 m2 kokoisia. Asialistan liitteenä on kunnan myöhemmin tekemä vastaavanlainen tonttijakaumatutkielma.
Tutkin myös naapurikuntien tonttitarjontaa. Nurmijärven tonttitarjonta oli verrokkikuntia monipuolisempaa ja tonttikoot keskimäärin suurempia. Eräissä naapurikunnissa kaavoitetaan myös todellisia minitontteja. Sellaisia en ole Nurmijärvellä koskaan havainnut.
Uskallan epäillä, että paikalla ei ole montakaan – jos yhtään – valtuutettua, joka on asiaan paneutunut ja sitä tutkinut yhtä perusteellisesti kuin allekirjoittanut. Pyydän nousemaan käsillä seisontaan, mikäli joku kokee tuntevansa vääryyttä tässä arviossani. Ei kukaan – näin arvelinkin.
(Koska kukaan ei noussut käsillään seisomaan, niin kiitin tässä kohtaa kohteliaasti valtuustoa asiantuntijuuttani kohtaan osoittamasta arvostuksesta. :))
Nurmijärven kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa viime keväänä. Se jatkaa tonttituotannon osalta aiempien vuosien linjauksia. Nurmijärvellä tulee huolehtia monipuolisesta ja riittävästä tonttituotannosta. Samoin strategia linjaa, että tonttimaan kilpailukykyinen kustannustaso tule turvata.
Kirjaus monipuolisesta tonttitarjonnasta tarkoittaa sitä, että tarjolla on erikokoisia omakotitontteja. Kilpailukykyinen hintataso turvataan sillä, että tarjolla on myös pieniä ja keskikokoisia tontteja, jolloin kunnallistekniikan ja katurakentamisen mittavat kustannukset jakautuvat useammalle maksajalle. Myyntihintoihin saadaan hieman hajontaa ja myös huokeampia tontteja tarjolle.
Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta on päättänyt kiinnittää jatkossa huomiota kaavahankkeiden omakotitonttien jakautumaan ja monipuolisiin tonttikokoihin. Lautakunta päätti viime syyskuussa lisätä talousarvioon uuden mittarin, jonka mukaan lautakunnalle raportoidaan ok-tonttien kokojakautuma sekä kumulatiivisesti että kaavahankkeittain. Myös omakotitonttien käytettyjen rakennusoikeuksien seurantaa päätettiin kehittää jatkossa.
Kunnassa on ollut kysyntää ja tarvetta monen kokoisille omakotitonteille. Toiset arvostavat mittavia puutarhapalstoja ja näyttäviä nurmikenttiä. Toiset niitä suorastaan kaihtavat ja ovat tyytyväisiä pieniin ja keskikokoisiin tontteihin. Myös vanheneva ikärakenne edellyttää, että tarjolla on jatkossa myös pieniä ja keskisuuria tontteja. Ikä kun tuo jo fyysisiäkin rajoitteita kiinteistön hoidolle. Tämä näkyy myös siinä, että isoja 50-60-luvun omakotitontteja lohkotaan jatkuvasti pienemmiksi kirveenvarsitonteiksi.
Perussuomalaiset perustelevat aloitettaan kuntastrategialla – tai tarkemmin ottaen sen visiolla ”Elinvoimaa ja elämisen tilaa”. Tonttikokoja on siis lähdetty johtamaan kunnan sloganin omaisesta visiosta ja samalla on unohdettu ja ohitettu edellä mainitut yksityiskohtaiset ja tarkat nimenomaan tontteja koskevat strategian kirjaukset.
Jos kunta määräisi tonteille esitetyn minimikoon, niin täytyisi ihmetellen kysyä, että ovatko viimeisten viiden vuoden aikana puolet tontin hankkijoista ymmärtämättömyyttään tai vasten tahtoaan ostaneet liian pienen – heille sopimattoman – tontin? Muutamaa kaava-aluetta lukuun ottamatta kunnan tontit ovat menneet erittäin hyvin kaupaksi – isot ja pienet.
Ehdotus tonttien keskikoosta on aivan yhtä ongelmallinen, ehkä jopa ongelmallisempi. Se ei ota millään tavalla huomioon alueen sijaintia, maaston muotoja, liittyviä kaava-alueita tai muita alueen erityispiirteitä. Se rajoittaisi täysin tarpeettomasti ja mielivaltaisesti ammattitaitoisten kaavoittajien työtä ja harkintakykyä. Minun on vaikea kuvitella, miten tällaisilla hatusta tempaistuilla rajoituksilla saadaan korkeasti koulutetut ammattilaiset motivoitumaan työssään.
Uskon, että aloitteet tehdään aina tosissaan ja vakaan harkinnan jälkeen. Vakaa harkintakin voi näköjään pettää. Aloitteen perusteluksi on kaivettu arkistojen kätköistä ponsiesitys 1970-luvulta. Tästä voi sanoa ihan kirjaimellisesti, että onpa kaukaa haettua – kerrassaan 40 vuoden takaa. Toisaalta – ehkä tuo oli aloitteen paras osa.
Kunnassa ei ole tarvetta määritellä puusilmäisesti tonteille minimikokoja. Naapurikunnat, joiden kanssa Nurmijärvi kilpailee uusista asukkaista ja omakotirakentajista, tarjoavat jatkuvasti myös pieniä ok-tontteja. Nurmijärvellä ei ole varaa ilmoittaa, etteivät pienten tonttien hakijat ole tervetulleita kuntaan – vain sen vuoksi, että kunnan visio on ”Elinvoimaa ja elämisen tilaa”.
Yhdyn asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä kuntasuunnittelulautakunnan kantoihin ja kannatan pohjaesitystä.
————————
Asiasta jouduttiin äänestämään, koska asiasta tehtiin lykkäys/palautusehdotus. Sen äänestyksen voitimme äänin 31-20 eli asian käsittelyä jatkettiin. Kun vastaehdotuksia ei sittemmin tullut, niin aloite todettiin loppuun käsitellyksi, eikä ehdotusta siis hyväksytty. Hyvä päätös.
————————–
Kokouksen videotallenne on nähtävillä kunnan sivuilla osoitteessa: http://www.mediaserver.fi/videos/nurmijarvi#10143
Oma parran pärinäni alkaa kohdassa 1:03:30.
ARTO HÄGG 