Kivi, jota ei käännetty.

Kunnanjohtaja toteaa tapahtuneen.

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui valtuustokauden viimeiseen kokoukseen 29.5.2024 ja jäi perinteisten kakkukahvien jälkeen kesätauolle. Ennen kakkuiluja kuitenkin tehtiin tukku päätöksiä todella tukalassa valtuustosalissa.

Perttulan vesisosuuskunnan liiketoimintakauppa hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Putkonen kritisoi pakkoliittymisiä vesiosuuskuntiin. Liittymispakkohan tulee laista, joka velvoittaa liittymään vesiosuuskuntaan, kun sen toiminta-alue on vahvistettu. Luottamushenkilöurani alkuvuosina käsittelimme ympäristölautakunnassa aika paljonkin omakotiasujien vapautushakemuksia liittymisestä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Aika monella taajamassa asuvalla oli oma porakaivo ja vesijohtoon liittyminen tuntui tarpeettomalta. Silloin vapautuksia myönnettiin erityisesti ikääntyneille henkilöille. Vesiosuuskuntien kohdalla on ollut eroja. Jossakin vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen on haluttu liittää kaikki halukkaat ja haluttomat, jotta maksajia olisi maksimi tai ainakin riittävä määrä. Muistaakseni Numlahden vesiosuuskunta puolestaan piirsi toiminta-alueensa rajat pitkälti sen mukaan kuin kiinteistönomistajilla oli halua liittyä. Otaksun, että jälkimmäisessä tapauksessa naapurisopu ei järkkynyt vesiosuuskunnan vuoksi.

Kuuman kokouksen odotetuin asiakohta oli Nurmijärven Yhteiskoulun ja ja Nurmijärven lukion päivitettyjen hankesuunnitelmien hyväksyminen. Kunnanhallituksessa asian käsittely oli hieman tavallisuudesta poikkeava. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että esittelijän pohjaesityksen kannalla ei ollut kukaan hallituksen jäsenistä. Otto Suhonen teki muutosesityksen kera pitkien perusteluiden. Toisen muutosesityksen, jossa esitettiin selvittää Arkadian yhteislyseon halukkuutta laajentaa toimintaansa ja siten kunnallisen lukion lakkauttamista, teki varajäsen Joona Suomi. Seuraavaksi molemmat vetivät esityksensä pois ja laativat sen jälkeen yhteisen muutosesityksen. Kun tämä uusi ja ainoaksi jäänyt muutosesitys sisälsi edellä mainitun Arkadia-selvityksen, niin en voinut sitä kannattaa. Asia meni siis äänestykseen, jossa vastakkain olivat pohjaesitys ja uusi muutosesitys. Kun en ollut pohjaesityksen, enkä muutosesityksenkään kannalla, niin äänestin luonnollisesti tyhjää. Saman päätöksen tekivät Sandberg ja Niinimäki, jolloin kunnanhallitus hyväksyi muutosesityksen äänin 0-8-3vaiti.

Kunnanhallituksen päätöksen jälkeen olisi luullut, että asia olisi ollut läpihuutojuttu valtuustossa, mutta toisin kävi. Kunnanvaltuustosta käytiinkin asiasta vilkasta keskustelua – hieman henkilökohtaisuuksiinkin menevää. Itse pidin valtuustosalissa seuraavan puheen, johon sisältyi myös muutosesityksen tekeminen.

Arvoisa pj, kj, muut kuulijat

Nurmijärven kunnalliseen lukioon liittyvä  päätöksenteko on ollut tuskallisen hidasta ja monimutkaista.

Lukiovaihtoehtoja on käsitelty ainakin vuodesta 2017 saakka. Välillä lukiota on yritetty kytkeä pääkirjaston saneeraushankkeeseen ja sijoittaa se kunnanviraston tontille. Välillä on tuotu julki idea lukion sijoittamisesta Maaniitun koulun yhteyteen. Itse olen tyytyväinen, että pääkirjaston saneeraushanke erotettiin aikanaan lukiosta omaksi hankkeekseen ja kuntalaiset pääsivät kaksi vuotta sitten käyttämään uudistetun pääkirjaston palveluita.

Lukiohanke ei ole edennyt yhtä nopeasti. Lukion sijainnista kuntakartalla ja toimipisteiden määrästä käytiin vilkasta keskustelua. Vääntö päättyi vuoden 2020 lopulla, kun asiasta tehtiin päätös tiukan äänestyksen jälkeen. Päätöksenä oli keskittää lukio Kirkonkylälle. Seuraavana keväänä kunnanvaltuusto päätti hankesuunnitelman hyväksynnän yhteydessä lukion tarkemmaksi sijoituspaikaksi Kirkonkylällä Nurmijärven yhteiskoulun tontin. Poikkeuksellisella kiireellä tehdyssä hankesuunnitelmassa kouluhankkeen laajuus oli tuolloin 8.086 hum2. NYK:n tontin eduksi katsottiin se, että rakennuspaikalla oli vahva asemakaava, joka mahdollisti opetustoiminnan järjestämisen. Muut vaihtoehdot olisivat edellyttäneet kaavamuutosta.

Sittemmin kävi ilmi, että tuossa kiireellä tehdyssä hankesuunnitelmissa oli merkittäviä puutteita ja tilojen tarve oli kasvanut. Vuonna 2023 tilaohjelmaa päivitettiin. Tätä päivitystä ei tuotu pykäläasiana päätöksentekoelimiin, mutta asiasta annettiin informaatiota luottamushenkilöille. Kun itse kuulin, että tilojen laajuus oli kasvanut tuolloin noin 2000 m2:llä, niin pohdin ääneen, että onko aiemmat päätökset enää valideja. Tilojen kasvu noin 25%:lla tuntui todella suurelta. Samalla selvisi, että hanke edellytti myös rankempaa asemakaavamuutosta – senkin osalta hanke mutkistui.

Varsinainen pommi tuli tänä keväänä. Hankkeen laajuus on kasvanut yli 4300 hum2:llä eli se on 1,5-kertainen aiempaan verrattuna. Hankkeen arvioitu kustannus oli kasvanut 17,9 milj.eurolla eli yli 80% alkuperäisestä.

Todettakoon tässä, että nykyiset teknisen puolen viranhaltijat eivät olleet vastuussa tuosta aiemmasta varsin puutteelliseksi osoittautuneesta hankesuunnitelmasta. Henkilöt ovat vaihtuneet matkan varrella.

Ymmärtääkseni päättäjillä on nyt melko yhtenevä näkemys siitä, että hanke on tällä hetkellä jotain aivan muuta kuin se, miltä pohjalta hankesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2021. Asia on syytä käsitellä uudelleen.

Tilannetta on luonnehdittu niin vakavaksi, että asiassa on käännettävä jokainen kivi. No, ei ole. Ei ole tarpeen selvittää Arkadian yhteislyseon halukkuutta ja mahdollisuutta laajentaa toimintaansa ja sitä, että kunta ei itse järjestäisi jatkossa lukiokoulutusta.

Meitä valtuutettuja arvostellaan – jopa valtuuston sisältä – siitä, että emme kykene tekemään pitäviä päätöksiä ja etenemään niiden mukaan pitkäjänteisesti. Arkadia-selvitys olisi juuri tällainen vanhojen päätösten kyseenalaistaminen ja askel valtuuston aiemmin tekemän päätöksen avaamiseen. Kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 16.12.2020, että kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä. Kyseessä on nimenomaan palveluverkkoon liittyvä valtuuston päätös, jolla turvataan keskisen ja pohjoisen Nurmijärven lukio-opetus. Päätös on osa Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelmaa 2020-2040. Ei ole mitään perustetta sille, että yhden hankesuunnitelman tarkistamisen varjolla ryhdytään selvittämään ratkaisuja, jotka ovat Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelman vastaisia. Arkadia-selvitys on kivi, jota ei kannata, eikä tule kääntää.

Toinen samanlainen kivi olisi esimerkiksi sijottaminen Perttulaan.

Teen seuraavan muutosesityksen. Päätösesityksestä poistetaan seuraava teksti:

”Selvitetään Arkadian yhteislyseon halukkuus ja mahdollisuus laajentaa toimintaansa lisäoppilasmäärällä, joka vastaa viime vuosien aikaista kunnallisessa lukiossa olleiden oppilaiden määrää. Vaihtoehdossa kunta ei itse jatkossa järjestäisi lukiokoulutusta. Valmistelussa selvitetään toteutusvaihtoehtoja, niiden kustannuksia, rahoitusosuuksia, mahdollisia muita oleellisia tekijöitä sekä laaditaan hankesuunnitelma.

Todettakoon, että päätösesitykseen jää kirjaus ”Mikäli kokonaisuuden toteuttamiseksi löytyy jokin muu kustannustehokas ja kokonaisuutena toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, tuodaan ne kunnanhallitukselle tiedoksi.” Tämä mahdollistaa myös muut tarkastelut esim. lukion sijoittamisen Krannilaan ja yläkoulun jättämisen NYK:in tontille tai valtuutettu Anttilan tekemän ponnen mukaisen jatkovalmistelun.

Valtuutetuille ilmoitettiin, että ryhmyreiden palaverissa oli ennen kokousta käsitelty asiaa ja nämä olivat tulleet jo ennalta johtopäätökseen, että asiassa olisi syytä pitää keskustelun jälkeen neuvottelutauko. Ihmettelin syvästi, mikä oli syy neuvottelutaukoon tällaisessa asiassa. Kaikille oli selvää, että kolmen suurimman valtuustoryhmän sisällä mielipiteet tulevat jakautumaan. Mistä ja millä mandaatilla ryhmyrit olisivat neuvotelleet? Tämä oli yksi käsittämättömimpiä virityksiä, jota olen valtuustossa kokenut. Puheeni lopuksi toin kantani varsin selvästi julki – ei mitään neuvotteluja tällaisessa asiassa, vaan äänestämään. Juhani Vuorisalo (KOK) kannatti esitystäni. Myös Sami Virtanen (VIHR) ilmaisi mielipiteensä neuvottelutauon tarpeettomuudesta ja kannatti muutosesitystäni. Sitten KOK-ryhmän pj Suomi ilmoitti, että neuvottelutaukoa ei pidetäkään.

Äänestettiin ja esitykseni voitti selkeästi äänin 14-35-1vaiti-1poissa. Hyvä ja johdonmukainen päätös. Kun halutaan mennä eteenpäin, niin ei tule ottaa taka-askelia ja harhailla sivupoluille.

Kokoomuksen valtuustoryhmässä äänet jakautuivat. Arkadia-selvitystä vastustivat ja siis esitystäni kannattivat Hägg, Malkamäki, Vuorisalo, Taipale ja Ahonen. Omassa ryhmässä olimme vähemmistössä, mutta äänestyksessä voittaneen esityksen takana. Myös Keskustassa äänet jakautuivat, mutta sieltä pohjaesitys sai vain pari kannattajaa. Perussuomalaisten äänet jakautuivat melkein tasan. Muut ryhmät: SDP, Vihreät, VAS ja KD olivat yksimielisesti muutosesitykseni kannalla.

Jukka Anttila (KESK) teki ponsiesityksen, jonka keskeinen sisältö oli, että päivitetään NYK:n hankesuunnitelma lukion osalta 300 oppilaan kouluksi ja vähennetään asemakaavaluonnoksessa parkkipaikkojen määrää, jotta parkkihallista voidaan luopua. Kiihkeän keskustelun tiimellyksessä Anttilan ponsiesitys ei saanut kannattajaa, joten se raukesi.

Asian käsittelyn jo päätyttyä Vaulamo (KOK) teki ponsiesityksen siitä, että kunnanhallituksen puheenjohtajistolla olisi läsnäolo-oikeus kaikkiin niihin kokouksiin, jotka liittyvät päätettyyn asiaan. Kyseessä olisi ollut ilmeisesti jonkinlainen ohjausryhmä. Onhan noita ohjausryhmiä toisinaan asetettu, mutta aivan eri tarkoituksessa ja aivan eri käsittelyn vaiheessa – ei koskaan prosesssin loppuvaiheessa. Suoraan sanoen en käsittänyt, mikä idea olisi asettaa tuollainen ryhmä, joka sekaantuisi noin vahvasti viranhaltijoiden valmistelutyöhön – jopa jokaisessa asiaa käsittelevässä kokouksessa. Erikoisuutena ehdotuksessa oli vielä se, että kaikki kolme kunnanhallituksen puheenjohtajistoon kuuluvaa eli Räty, Raekannas ja Tapiolinna olivat kaiken lisäksi äänestäneet vastoin voittanutta esitystä. Aika huono lähtökohta minkään sortin ohjaukselle. Valtuuston puheenjohtaja Toivonen kuitenkin totesi, että asian käsittely oli päättynyt, eikä ehdotusta otettu käsitteleyyn. Vältyimme mielenkiintoiselta jatkokeskustelulta.

Tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus eivät innoittaneet erityisen kiihkeään keskusteluun. Jättivätpä eräät valtuustoryhmät ryhmäpuheetkin käyttämättä.

Päivälleen kolme vuotta ja neljä kuukautta aiemmin jättämäni valtuustoaloite “Maankäyttö- ja rakennuslain 92 § käyttämisestä Nurmijärven kunnassa” sai viimeinkin vastauksen. Me 20 aloitteen allekirjoittajaa olimme odottaneet vastausta siis liki kolme ja puoli vuotta ehdotukseen, että Uotilan Koulutien ja Sahanmäentien osalta oltaisiin harkittu MRL 92§ käyttämistä ja sen kunnalle antamaa oikeutta ottaa kyseiset poikkeukselliset yksityistiet hoitoonsa. Olin aikoinaan bongannut kyseisen lakipykälän, kun valtuustolle oli ilmoitettu huhtikuussa 2020, että kunnalla ei ole mitään lainmukaisia edellytyksiä lunastaa aiemmin hoitosopimuksen piirissä olleita yksityisteiden tiealueita. Tuo Maankäyttö- ja rakennuslain pylälä sen kuitenkin jollain edellytyksillä olisi mahdollistanut. Vastauksesta tosin käy ilmi, että olin löytänyt varsin erikoisen lakipykälän: Se on juridisesti epäselvä. Sen tulkinta ei ole yksiselitteinen ja siitä ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Varsinainen löytö. En hyvällä tahdollakaan voinut ilmoittaa olevani erityisen tyytyäinen aloitteen käsittelyyn. Aloite oli aikanaan hyvinkin ajankohtainen. Reilussa kolmessa vuodessa ajankohtaisuus oli kuitenkin jo kärsinyt inflaation. Maiju Tapiolinna esitti, että asia palautetaan valmisteluun. Omassa puheesani ilmoitin, että minun puolesta voidaan asia katsoa loppuunkäsitellyksi. Äänin 38-12-1poissa asian käsittely laitettiin pakettiin. Räty ilmoitti painaneensa väärää nappia.

Valtuustokauden viimeinen äänestys.

Varsinaisia kokouksia ei ennen lomakautta ole, mutta yksi valtuuston iltakoulu löytyy vielä kalenterista.

Kouluverkkopäätöksenteon vaikeuksista

Viime vuosina – jopa vuosikymmeninä – kouluverkosto on ollut Nurmijärvellä kivuliainta ja kiihkeintä kunnallista päätöksentekoa. Kymmenen vuotta sitten päätettiin kahden kyläkoulun kohtalosta pitkän kaavan mukaan. Ensin budjettivaltuustossa vuoden 2013 lopulla päätettiin kahdesta kyläkoulusta luopumisesta niukasti yhden äänen enemmistöllä (26-25), mutta joitain kuukausia myöhemmin keväällä 2014 varsinaiset lakkauttamispäätökset eivät menneetkään läpi. Nummenpään koulu säilyi äänin 25-26 ja Suomiehen koulu pienimmällä mahdollisella marginaalilla eli 25-25 puheenjohtajan äänellä. Parissa vuodessa realismi kuitenkin sai jalansijaa kunnanvaltuustossa ja vuoden 2016 budjettivaltuustossa nämä kaksi alle 20 oppilaan kyläkoulua päätettiin lakkauttaa yksimielisesti. Tiukkaa oli tämäkin kouluihin liittyvä päätöksenteko – repi jopa ystävyyssuhteita ja aiheutti polemiikkia myös valtuustoryhmien sisällä.

Seuraava suurempi vääntö liittyi päätöksentekoon Nurmijärven kunnallisesta lukiosta. Kunnanhallitus oli käsitellyt jo vuonna 2017 lukiovaihtoehtoja ja päätti tuolloin jatkaa hankesuunnitteluvaihetta ja mahdollista ideakilpailua siten, että hanke- ja investointipäätös olisi tehtävissä vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Hankesuunnitteluun osoitetttiin tuolloin suunnittelumäärärahaa riittävästi eli 180.000 €.

Lukioratkaisua ei edistänyt se, että hankesuunnitelmaan oli otettu mukaan myös pääkirjaston laajennus ja siten kasvatettu hanketta ja lisätty vaikeusastetta paisuneen hankkeen sijoittamiselle. Kun oli odotettavissa, että lukiopäätös voi venyä, niin olin huolestunut sen vaikutuksesta pääkirjaston saneerauksen aikatauluun. Kirjoitinkin paikallislehteen jo kesäkuussa 2018 seuraavasti: “Tämän vuoksi pidän perusteltuna, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy. Aiemmin kirjaston osuus oli erillinen hanke, jota siirrettiin eteenpäin vuosittain talousarviopäätösten yhteydessä. Olisi kohtuutonta, että se jälleen kerran – nyt koplattuna lukiohankkeeseen – siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen.

Vuoden 2018 talousarviokäsittelyn yhteydessä jouduin toteamaan karun totuuden hankkeen valmistelusta: Hankesuunnitelmaa ei oltu käytännössä lainkaan edistetty. Pedagoginen suunnitelma oli laadittu, mutta sitäkään ei oltu käsitelty päätöksentekoelimissä. Rahaa näihin ponnisteluihin oli puolessatoista vuodessa käytetty alle 10.000 euroa, eikä viivaakaan oltu piirretty hankesuunnitelmaluonnoksiin. Totesin, että kirjasto-lukio-hankkeessa ei ole päätöksentekoedellytyksiä. Ehdotukseni mukaisesti hankkeelta poistettiin määrärahat lukuunottamatta seuraavan vuoden hankesuunnittelurahoja. Näin purettiin myös lukio-pääkirjastokoplaus ja päästiin edistämään pääkirjaston saneerausta oman erillisenä hankkeena, joka etenikin vauhdikkaasti kouluhankkeista poiketen. Itse äänestys oli varsin tiukka. Esitykseni meni läpi äänin 24-27 ja kuten äänestyskartasta näkyy – puolueiden sisälläkin hajonta oli melkoista. Olen aika varma, että ilman tuota vuoden 2019 muutosesitystäni ja sen puolesta äänestäneitä, pääkirjaston saneeraus olisi edelleen ns. vaiheessa ja odottaisi lukioratkaisua.

Seuraavat vuodet nimittäin veivattiin lukioratkaisua pitkään ja hartaasti. Laskelmat muuttuivat ja niiden perusteet aukenivat vain kysymällä. Kirjoitin 15.7.2020 Nurmijärven Uutisiin kolumnin, jossa totesin sen hetkisen tilanteen: “Kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Viimeisimmän laskelman mukaan se olisi 6 milj. euroa edullisempi kuin Kirkonkylän keskitetty lukio.

Samaan aikaan esitettiin, että investointina edullisempi kahden toimipisteen lukio olisi kuitenkin käyttökustannuksiltaan vuodessa 200.000 euroa kalliimpi kuin yhdistetty lukio. Kysyin tähän tarkennusta ja selvisi, että käyttökustannusten laskeminen perustui siihen, että “jostain muualta” vapautuisi tiloja ja säästöt syntyisivät sitä kautta. Tuolloin raapustamani kaavakuvio kertoo, mistä ne vapautuvat tilat olisi löytyneet. Arvioin tuolloin, että jos haja-asutusalueelta ei lakkautettaisi kouluja ja vapautettaisi tiloja, niin 200.000 euron säästö muuttuisi 70.000 euron lisäkustannukseksi. Tilanne nyt neljän vuoden jälkeen on muuten se, että emme tiedä edelleenkään syntyykö järjestelystä säästöjä vai kuluja – lukio kun toimii edelleen kahdessa toimipisteessä, eikä noista vapautuvista tiloistakaan ole päätöksiä. Olisikin korkea aika kertoa, mistä nuo tilasäästöt synnytetään: Palojoelta, Metsäkylästä vai jostain muualta?

kaavio

Joulukuussa 2020 päästiin kuitenkin jo päätöksentekoonkin. Olen kutsunut vuoden 2011 budjettivaltuuston kokousta “velkavaltuustoksi”. Sen verran intohimoisia investointipäätöksiä silloin tehtiin – ilmeisesti jonkinlaisen kassakaappisopimuksen pohjalta. Joulukuun 2020 valtuuston kokousta olen nimittänyt “surrealismivaltuustoksi”. Kirjoitin tuoreeltaan näin: “Vaaran merkkejä alkoi olla ilmassa jo, kun kokous poikkeuksellisesti keskeytettiin ja pidettiin kesken kaiken ylimääräinen kyselytunti. Joiltakin valtuutetuilta oli tullut varsinaisen maanantain kyselytunnin jälkeen joitain kirjallisia kysymyksiä käsiteltäviin asioihin liittyen. Näihin sitten suljettujen ovien tai pitäisikö sanoa pimennettyjen ruutujen takana annettiin vastauksia. Eipä ole ennen tätäkään koettu.”

Suurin mielenkiinto tuossa surrealismivaltuustossa kohdistui palveluverkkosuunnitelman käsittelyyn. Juuri ennen kokousta oli esitetty idea siitä, että lukiohanke voitaisin yhdistää NYKin saneeraushankkeeseen. Tällä innovaatiolla haettiin kustannussäästöjä ja yhdistettyä lukiota myös taloudellisesti kiinnostavaksi vaihtoehdoksi.

Välillä huomattiin, että valtuuston nettikokouksessa oli ylimääräinen henkilö, joka oli jäänyt roikkumaan linjoille siitä ylimääräisestä “kyselytunnista”. Tiukassa äänestyksessä koettiin jännittäviä hetkiä, kun äänestys eteni rinta rinnan. Eräs nimeltä mainitsematon kunnanvaltuutettu ei vastannut äänestyskutsuun ja häntä huhuiltiin uudelleen ihan äänestyksen loppuhetkillä moneen kertaan. Viimein saimme kuulla saunanraikkaan kunnanvaltuutetun antavan äänensä Rajamäen lukion lakkauttamiselle. Unohtumaton tapaus – ja aidosti surrealistinen.

Lopputulemana kunnanvaltuusto päätti tuolloin joulukuussa 2020 lakkauttaa lukion Rajamäen toimipisteen äänin 27-24. Eniten jäi harmittamaan se, minkälaisilla argumenteilla lakkautusta perusteltiin. Kirjoitin kokouksen jälkeen mm: “Kuntalaiskyselyjen selkeillä tuloksilla pyyhittiin p..pöytää. Niiden heikkoudeksi mainittiin mm. se, että kyselyyn oli vastattu ahkerimmin siellä, mihin päätösten vaikutukset ankarimmin kohdistuvat. Kustannussäästöjä perusteltiin kaikella muulla kuin päättäjillä olevilla laskelmilla ja selvityksillä – esimerkiksi olettamuksilla ja tunteilla. Totesinkin, että näköjään uskomushoitoa voidaan antaa valtuustossakin, mutta päätöksenteon pitäisi perustua tosiasioihin. Samaa ihmetteli mm. Virtasen Sami.”

Jos joku luuli, että tuo päätös olisi räjäyttänyt lukiohankkeen energiseen kehitysloikkaan, niin erehtyi. Seuraavaksi ryhdyttiin vääntämään lukion sijoituspaikasta. Kirjoitin blogissani kesäkuussa 2021, että “jos viime vuoden lopulla tehty päätös Kirkonkylään keskitetystä kunnallisesta lukiosta aiheutti viimeiseen saakka – ja vielä päätöksen jälkeenkin – paljon keskustelua ja vääntämistä, niin keskitetyn lukion sijainnista Kirkonkylällä näyttää tulevan samanlainen maraton-ilmiö. Mielipiteet eri lautakuntien ja viranhaltijoiden välillä eroavat suuresti.”

Sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta saivat käsiteltäväkseen esitykset lukion sijoituspaikasta ja NYK oli yhtenä vaihtoehtona mukana. Johtavien viranhaltijoiden esitys sijaintipaikaksi oli Krannilan urheilupuiston alue Kirkonkylällä. Tekninen lautakunta yhtyi esittelijän ehdotukseen, mutta sivistyslautakunta päätyi esittämään sijoituspaikaksi Nurmijärven Yhteiskoulun tonttia. Molemmat lautakunnat joutuivat äänestämään asiasta.

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin kesäkuussa 2021 mm. seuraavasti: “Lukion hankesuunnittelu tehtiin valtuuston päätöksen jälkeen ennätysaikataululla. Näin nykyinen niukasti keskitetyn lukion kannalla ollut valtuusto pääsee päättämään myös lukion sijainnista ennen uutta valtuustoa. Kiirehtiminen näkyy valitettavasti hankesuunnitelmien tasossa ja tarkkuudessa. Ne ovat vaatimattomia verrattuna esim. taannoisiin Monikon tai uimahallilaajennuksen hankesuunnitelmiin. Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.

Kun olen työni puolesta käsitellyt vuosikymmenet rakennushankkeiden hankesuunnitelmia ja kustannuslaskelmia, niin minulla on ollut jonkinlaista mielenkiintoa ja kompetenssiakin tarkastella niitä tarkemmin myös kunnan hankkeissa. Vuoden 2016 Arkadian liikuntasalihankkeeseen perehdyin varsin syvällisesti ja jouduin toteamaan, että kunnalta pumpattiin perusteettomasti vähintään puoli miljoonaa euroa hallihankkeeseen. Vedätys oli yksiselitteinen ja toin sen julki myös valtuustosalissa. Kunnanvaltuusto kuitenkin tuon pumppauksen hyväksyi, olihan sillä täysi valta tulla tietoisesti vedätetyksi. Menneisyyden kaivelijoille linkki https://wordpress.com/post/artohagg.fi/2736. Rajamäen uimahallilaajennuksen hankesuunnitelmiin ja laskelmiin perehdyin samoin varsin syvällisesti ja joitain huomioita myös viranhaltijoille infosin. Myös Monikon hankesuunnitelmiin tuli perehdyttyä ja niistäkin joitain nostoja tehtyä. Monikon osalta jouduin hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä tosin toteamaan, että kyseessä oli hyvin nurmijärveläiseltä vaikuttavan projektin. Aluksi meillä oli 4,5 miljoonan euron nuorisotalohanke. Sitten ryhdyttiin hakemaan synergiaetuja ja säästöjä. Lopputuloksena meillä on 13,5 miljoonan euron hanke.

Se ero noissa edellä mainituissa hankkeissa on NYKin hankkeeseen verrattuna, että niistä oli tehty kattavat ja varsin hyvätasoiset hankesuunnitelmat. Niitä olikin luottamushenkilön ja päätöksentekijän mahdollista arvioida. NYKin hankesuunnitelmaa tehtiin keväällä 2021 poikkeuksellisen kiireisellä – jopa huolestuttavalla – vauhdilla ja ymmärrykseni mukaan painetta annettiin nimenomaan luottamushenkilöiden taholta. Kiire johtui mahdollisesti siitä, että keväällä 2021 pidettiin kuntavaalit ja oli tiedossa, että uudella kunnanvaltuustolla ei ehkä olekaan sama näkemys asioista kuin istuvalla. Osalla luottamushenkilöitä oli ilmeisen suuri halu ja tarve saada lukion hankesuunnitelma hyväksytyksi vanhan valtuuston aikana. NYK-lukion keväällä 2021 kasaan rutaistu hankesuunnitelma olikin aivan eri tasoinen kuin mihin kunnassa oli aiemmin totuttu. Esimerkkinä alla se, millä tasolla hankesuunnitelmassa esitettiin rakennuskustannukset. Kyseessä ei ole kustannusarvio, vaan hyvin karkeilla laajuustiedoilla kalkuloitu tavoitehintalaskelma.

Eipä siis ihme, että toin julki mielipiteeni ja varoituksen sanat: “Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.”

Valitettavasti riski toteutui ja vieläpä varsin rajulla tavalla. Sen rajuutta ei tuolloin kukaan osannut arvata, eikä toisaalta ollut perusteita kyseenalaistaa hankesuunnitelman sisältöä. Hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa esityksen pohjalta. Todettakoon sekin, että tuolloin hankesuunnitelmasta vastanneet viranhaltijat eivät ole enää hetkellä kunnan organisaatiossa.

Lukion hankesuunnitelma on nyt kesän 2024 korvalla jälleen kerran päätöksenteossa. Sivistyslautakunta antoi asiassa oman lausuntonsa ja tekninen lautakunta päätti tällä viikolla palauttaa äänin 5-5 (pj:n äänen ratkaistessa) lausunnon antamisensa uudelleen valmisteltavaksi. Jää nähtäväksi saadaanko teknisen lautakunnan lausunto mukaan kunnanhallituksen käsittelyyn. Voi hyvinkin käydä siten, että asian käsittely etenee päätöksentekoon ilman Teklan lausuntoa.

Se miksi hankesuunnitelma on ikäänkuin toisella hyväksymiskierroksella johtuu siitä, että suunnitelmat ja siten myös hankkeen kustannukset ovat nousseet järkyttävän paljon. Vuoden 2021 keväällä arvio hankkeen laajuus oli 8086 hum2 ja arvio kustannuksista oli hankesuunnitelmaan kirjattu 21,859 milj. euroa (alv 0%). Nyt päätöksentekoon tuodun hankesuunnitelman laajuus on 12407 hum2 ja arvio kustannuksista 39,746 milj.euroa (alv 0%).

Hankkeen laajuus on kasvanut 4321 hum2 eli se on 1,5-kertainen aiempaan verrattuna.

Hankkeen arvioitu kustannus on kasvanut 17,887 milj.euroa eli 82% alkuperäisestä.

Alkuperäisen hankesuunnitelman vaatimattomasta tasosta johtuva riski realisoitui varsin rankalla tavalla kustannusten nousuna. Olisi varmasti ollut syytä jättää kiirehtimättä ja painostamatta hankesuunnitelman tekemistä keväällä 2021 ja jättää päätös seuraavalle kunnanvaltuustolle, joka olisi voinut tehdä päätöksen paremmilla tiedoilla.

Nyt sitten on uuden päätöksenteon aika. Sen verran dramaattisia nuo laajuus- ja kustannusmuutokset ovat, että asian uudelleentarkastelu on perusteltua.

Onneksi se pääkirjaston saneeraus kuitenkin älyttiin tehdä erillisenä hankkeena.