Viime vuosina – jopa vuosikymmeninä – kouluverkosto on ollut Nurmijärvellä kivuliainta ja kiihkeintä kunnallista päätöksentekoa. Kymmenen vuotta sitten päätettiin kahden kyläkoulun kohtalosta pitkän kaavan mukaan. Ensin budjettivaltuustossa vuoden 2013 lopulla päätettiin kahdesta kyläkoulusta luopumisesta niukasti yhden äänen enemmistöllä (26-25), mutta joitain kuukausia myöhemmin keväällä 2014 varsinaiset lakkauttamispäätökset eivät menneetkään läpi. Nummenpään koulu säilyi äänin 25-26 ja Suomiehen koulu pienimmällä mahdollisella marginaalilla eli 25-25 puheenjohtajan äänellä. Parissa vuodessa realismi kuitenkin sai jalansijaa kunnanvaltuustossa ja vuoden 2016 budjettivaltuustossa nämä kaksi alle 20 oppilaan kyläkoulua päätettiin lakkauttaa yksimielisesti. Tiukkaa oli tämäkin kouluihin liittyvä päätöksenteko – repi jopa ystävyyssuhteita ja aiheutti polemiikkia myös valtuustoryhmien sisällä.

Seuraava suurempi vääntö liittyi päätöksentekoon Nurmijärven kunnallisesta lukiosta. Kunnanhallitus oli käsitellyt jo vuonna 2017 lukiovaihtoehtoja ja päätti tuolloin jatkaa hankesuunnitteluvaihetta ja mahdollista ideakilpailua siten, että hanke- ja investointipäätös olisi tehtävissä vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Hankesuunnitteluun osoitetttiin tuolloin suunnittelumäärärahaa riittävästi eli 180.000 €.

Lukioratkaisua ei edistänyt se, että hankesuunnitelmaan oli otettu mukaan myös pääkirjaston laajennus ja siten kasvatettu hanketta ja lisätty vaikeusastetta paisuneen hankkeen sijoittamiselle. Kun oli odotettavissa, että lukiopäätös voi venyä, niin olin huolestunut sen vaikutuksesta pääkirjaston saneerauksen aikatauluun. Kirjoitinkin paikallislehteen jo kesäkuussa 2018 seuraavasti: “Tämän vuoksi pidän perusteltuna, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy. Aiemmin kirjaston osuus oli erillinen hanke, jota siirrettiin eteenpäin vuosittain talousarviopäätösten yhteydessä. Olisi kohtuutonta, että se jälleen kerran – nyt koplattuna lukiohankkeeseen – siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen.“

Vuoden 2018 talousarviokäsittelyn yhteydessä jouduin toteamaan karun totuuden hankkeen valmistelusta: Hankesuunnitelmaa ei oltu käytännössä lainkaan edistetty. Pedagoginen suunnitelma oli laadittu, mutta sitäkään ei oltu käsitelty päätöksentekoelimissä. Rahaa näihin ponnisteluihin oli puolessatoista vuodessa käytetty alle 10.000 euroa, eikä viivaakaan oltu piirretty hankesuunnitelmaluonnoksiin. Totesin, että kirjasto-lukio-hankkeessa ei ole päätöksentekoedellytyksiä. Ehdotukseni mukaisesti hankkeelta poistettiin määrärahat lukuunottamatta seuraavan vuoden hankesuunnittelurahoja. Näin purettiin myös lukio-pääkirjastokoplaus ja päästiin edistämään pääkirjaston saneerausta oman erillisenä hankkeena, joka etenikin vauhdikkaasti kouluhankkeista poiketen. Itse äänestys oli varsin tiukka. Esitykseni meni läpi äänin 24-27 ja kuten äänestyskartasta näkyy – puolueiden sisälläkin hajonta oli melkoista. Olen aika varma, että ilman tuota vuoden 2019 muutosesitystäni ja sen puolesta äänestäneitä, pääkirjaston saneeraus olisi edelleen ns. vaiheessa ja odottaisi lukioratkaisua.

Seuraavat vuodet nimittäin veivattiin lukioratkaisua pitkään ja hartaasti. Laskelmat muuttuivat ja niiden perusteet aukenivat vain kysymällä. Kirjoitin 15.7.2020 Nurmijärven Uutisiin kolumnin, jossa totesin sen hetkisen tilanteen: “Kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Viimeisimmän laskelman mukaan se olisi 6 milj. euroa edullisempi kuin Kirkonkylän keskitetty lukio.“

Samaan aikaan esitettiin, että investointina edullisempi kahden toimipisteen lukio olisi kuitenkin käyttökustannuksiltaan vuodessa 200.000 euroa kalliimpi kuin yhdistetty lukio. Kysyin tähän tarkennusta ja selvisi, että käyttökustannusten laskeminen perustui siihen, että “jostain muualta” vapautuisi tiloja ja säästöt syntyisivät sitä kautta. Tuolloin raapustamani kaavakuvio kertoo, mistä ne vapautuvat tilat olisi löytyneet. Arvioin tuolloin, että jos haja-asutusalueelta ei lakkautettaisi kouluja ja vapautettaisi tiloja, niin 200.000 euron säästö muuttuisi 70.000 euron lisäkustannukseksi. Tilanne nyt neljän vuoden jälkeen on muuten se, että emme tiedä edelleenkään syntyykö järjestelystä säästöjä vai kuluja – lukio kun toimii edelleen kahdessa toimipisteessä, eikä noista vapautuvista tiloistakaan ole päätöksiä. Olisikin korkea aika kertoa, mistä nuo tilasäästöt synnytetään: Palojoelta, Metsäkylästä vai jostain muualta?

Joulukuussa 2020 päästiin kuitenkin jo päätöksentekoonkin. Olen kutsunut vuoden 2011 budjettivaltuuston kokousta “velkavaltuustoksi”. Sen verran intohimoisia investointipäätöksiä silloin tehtiin – ilmeisesti jonkinlaisen kassakaappisopimuksen pohjalta. Joulukuun 2020 valtuuston kokousta olen nimittänyt “surrealismivaltuustoksi”. Kirjoitin tuoreeltaan näin: “Vaaran merkkejä alkoi olla ilmassa jo, kun kokous poikkeuksellisesti keskeytettiin ja pidettiin kesken kaiken ylimääräinen kyselytunti. Joiltakin valtuutetuilta oli tullut varsinaisen maanantain kyselytunnin jälkeen joitain kirjallisia kysymyksiä käsiteltäviin asioihin liittyen. Näihin sitten suljettujen ovien tai pitäisikö sanoa pimennettyjen ruutujen takana annettiin vastauksia. Eipä ole ennen tätäkään koettu.”

Suurin mielenkiinto tuossa surrealismivaltuustossa kohdistui palveluverkkosuunnitelman käsittelyyn. Juuri ennen kokousta oli esitetty idea siitä, että lukiohanke voitaisin yhdistää NYKin saneeraushankkeeseen. Tällä innovaatiolla haettiin kustannussäästöjä ja yhdistettyä lukiota myös taloudellisesti kiinnostavaksi vaihtoehdoksi.

Välillä huomattiin, että valtuuston nettikokouksessa oli ylimääräinen henkilö, joka oli jäänyt roikkumaan linjoille siitä ylimääräisestä “kyselytunnista”. Tiukassa äänestyksessä koettiin jännittäviä hetkiä, kun äänestys eteni rinta rinnan. Eräs nimeltä mainitsematon kunnanvaltuutettu ei vastannut äänestyskutsuun ja häntä huhuiltiin uudelleen ihan äänestyksen loppuhetkillä moneen kertaan. Viimein saimme kuulla saunanraikkaan kunnanvaltuutetun antavan äänensä Rajamäen lukion lakkauttamiselle. Unohtumaton tapaus – ja aidosti surrealistinen.

Lopputulemana kunnanvaltuusto päätti tuolloin joulukuussa 2020 lakkauttaa lukion Rajamäen toimipisteen äänin 27-24. Eniten jäi harmittamaan se, minkälaisilla argumenteilla lakkautusta perusteltiin. Kirjoitin kokouksen jälkeen mm: “Kuntalaiskyselyjen selkeillä tuloksilla pyyhittiin p..pöytää. Niiden heikkoudeksi mainittiin mm. se, että kyselyyn oli vastattu ahkerimmin siellä, mihin päätösten vaikutukset ankarimmin kohdistuvat. Kustannussäästöjä perusteltiin kaikella muulla kuin päättäjillä olevilla laskelmilla ja selvityksillä – esimerkiksi olettamuksilla ja tunteilla. Totesinkin, että näköjään uskomushoitoa voidaan antaa valtuustossakin, mutta päätöksenteon pitäisi perustua tosiasioihin. Samaa ihmetteli mm. Virtasen Sami.”

Jos joku luuli, että tuo päätös olisi räjäyttänyt lukiohankkeen energiseen kehitysloikkaan, niin erehtyi. Seuraavaksi ryhdyttiin vääntämään lukion sijoituspaikasta. Kirjoitin blogissani kesäkuussa 2021, että “jos viime vuoden lopulla tehty päätös Kirkonkylään keskitetystä kunnallisesta lukiosta aiheutti viimeiseen saakka – ja vielä päätöksen jälkeenkin – paljon keskustelua ja vääntämistä, niin keskitetyn lukion sijainnista Kirkonkylällä näyttää tulevan samanlainen maraton-ilmiö. Mielipiteet eri lautakuntien ja viranhaltijoiden välillä eroavat suuresti.”

Sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta saivat käsiteltäväkseen esitykset lukion sijoituspaikasta ja NYK oli yhtenä vaihtoehtona mukana. Johtavien viranhaltijoiden esitys sijaintipaikaksi oli Krannilan urheilupuiston alue Kirkonkylällä. Tekninen lautakunta yhtyi esittelijän ehdotukseen, mutta sivistyslautakunta päätyi esittämään sijoituspaikaksi Nurmijärven Yhteiskoulun tonttia. Molemmat lautakunnat joutuivat äänestämään asiasta.

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin kesäkuussa 2021 mm. seuraavasti: “Lukion hankesuunnittelu tehtiin valtuuston päätöksen jälkeen ennätysaikataululla. Näin nykyinen niukasti keskitetyn lukion kannalla ollut valtuusto pääsee päättämään myös lukion sijainnista ennen uutta valtuustoa. Kiirehtiminen näkyy valitettavasti hankesuunnitelmien tasossa ja tarkkuudessa. Ne ovat vaatimattomia verrattuna esim. taannoisiin Monikon tai uimahallilaajennuksen hankesuunnitelmiin. Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.“

Kun olen työni puolesta käsitellyt vuosikymmenet rakennushankkeiden hankesuunnitelmia ja kustannuslaskelmia, niin minulla on ollut jonkinlaista mielenkiintoa ja kompetenssiakin tarkastella niitä tarkemmin myös kunnan hankkeissa. Vuoden 2016 Arkadian liikuntasalihankkeeseen perehdyin varsin syvällisesti ja jouduin toteamaan, että kunnalta pumpattiin perusteettomasti vähintään puoli miljoonaa euroa hallihankkeeseen. Vedätys oli yksiselitteinen ja toin sen julki myös valtuustosalissa. Kunnanvaltuusto kuitenkin tuon pumppauksen hyväksyi, olihan sillä täysi valta tulla tietoisesti vedätetyksi. Menneisyyden kaivelijoille linkki https://wordpress.com/post/artohagg.fi/2736. Rajamäen uimahallilaajennuksen hankesuunnitelmiin ja laskelmiin perehdyin samoin varsin syvällisesti ja joitain huomioita myös viranhaltijoille infosin. Myös Monikon hankesuunnitelmiin tuli perehdyttyä ja niistäkin joitain nostoja tehtyä. Monikon osalta jouduin hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä tosin toteamaan, että kyseessä oli hyvin nurmijärveläiseltä vaikuttavan projektin. Aluksi meillä oli 4,5 miljoonan euron nuorisotalohanke. Sitten ryhdyttiin hakemaan synergiaetuja ja säästöjä. Lopputuloksena meillä on 13,5 miljoonan euron hanke.

Se ero noissa edellä mainituissa hankkeissa on NYKin hankkeeseen verrattuna, että niistä oli tehty kattavat ja varsin hyvätasoiset hankesuunnitelmat. Niitä olikin luottamushenkilön ja päätöksentekijän mahdollista arvioida. NYKin hankesuunnitelmaa tehtiin keväällä 2021 poikkeuksellisen kiireisellä – jopa huolestuttavalla – vauhdilla ja ymmärrykseni mukaan painetta annettiin nimenomaan luottamushenkilöiden taholta. Kiire johtui mahdollisesti siitä, että keväällä 2021 pidettiin kuntavaalit ja oli tiedossa, että uudella kunnanvaltuustolla ei ehkä olekaan sama näkemys asioista kuin istuvalla. Osalla luottamushenkilöitä oli ilmeisen suuri halu ja tarve saada lukion hankesuunnitelma hyväksytyksi vanhan valtuuston aikana. NYK-lukion keväällä 2021 kasaan rutaistu hankesuunnitelma olikin aivan eri tasoinen kuin mihin kunnassa oli aiemmin totuttu. Esimerkkinä alla se, millä tasolla hankesuunnitelmassa esitettiin rakennuskustannukset. Kyseessä ei ole kustannusarvio, vaan hyvin karkeilla laajuustiedoilla kalkuloitu tavoitehintalaskelma.

Eipä siis ihme, että toin julki mielipiteeni ja varoituksen sanat: “Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.”

Valitettavasti riski toteutui ja vieläpä varsin rajulla tavalla. Sen rajuutta ei tuolloin kukaan osannut arvata, eikä toisaalta ollut perusteita kyseenalaistaa hankesuunnitelman sisältöä. Hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa esityksen pohjalta. Todettakoon sekin, että tuolloin hankesuunnitelmasta vastanneet viranhaltijat eivät ole enää hetkellä kunnan organisaatiossa.

Lukion hankesuunnitelma on nyt kesän 2024 korvalla jälleen kerran päätöksenteossa. Sivistyslautakunta antoi asiassa oman lausuntonsa ja tekninen lautakunta päätti tällä viikolla palauttaa äänin 5-5 (pj:n äänen ratkaistessa) lausunnon antamisensa uudelleen valmisteltavaksi. Jää nähtäväksi saadaanko teknisen lautakunnan lausunto mukaan kunnanhallituksen käsittelyyn. Voi hyvinkin käydä siten, että asian käsittely etenee päätöksentekoon ilman Teklan lausuntoa.

Se miksi hankesuunnitelma on ikäänkuin toisella hyväksymiskierroksella johtuu siitä, että suunnitelmat ja siten myös hankkeen kustannukset ovat nousseet järkyttävän paljon. Vuoden 2021 keväällä arvio hankkeen laajuus oli 8086 hum2 ja arvio kustannuksista oli hankesuunnitelmaan kirjattu 21,859 milj. euroa (alv 0%). Nyt päätöksentekoon tuodun hankesuunnitelman laajuus on 12407 hum2 ja arvio kustannuksista 39,746 milj.euroa (alv 0%).

Hankkeen laajuus on kasvanut 4321 hum2 eli se on 1,5-kertainen aiempaan verrattuna.

Hankkeen arvioitu kustannus on kasvanut 17,887 milj.euroa eli 82% alkuperäisestä.

Alkuperäisen hankesuunnitelman vaatimattomasta tasosta johtuva riski realisoitui varsin rankalla tavalla kustannusten nousuna. Olisi varmasti ollut syytä jättää kiirehtimättä ja painostamatta hankesuunnitelman tekemistä keväällä 2021 ja jättää päätös seuraavalle kunnanvaltuustolle, joka olisi voinut tehdä päätöksen paremmilla tiedoilla.

Nyt sitten on uuden päätöksenteon aika. Sen verran dramaattisia nuo laajuus- ja kustannusmuutokset ovat, että asian uudelleentarkastelu on perusteltua.

Onneksi se pääkirjaston saneeraus kuitenkin älyttiin tehdä erillisenä hankkeena.