OP Uusimaan edustajiston vaalit

Olen ehdolla toisella kaudelle OP Uusimaan edustajistoon Keski-Uudenmaan vaalipiirissä. Äänestysaika on 7.-17.11.2022

Kuten kuvasta näkyy ehdokasnumeroni on 385.

Olin ensi kertaa ehdolla silloisen Keski-Uudenmaan Osuuspankin edustajistoon vuonna 2017. Sain tuolloin ensikertalaisena 72 ääntä. Valintaan tarvittiin tuolloin vähintään 71 ääntä, joten lievästi rimaa hipoen, mutta kuitenkin selkeästi ylittäen tulin valituksi. Toivon, että tällä kertaa ääniä tulee hieman enemmän, sillä vaalipiiristä valitaan tällä kertaa vain 32 jäsentä aiemman 40 sijaan. Rima on pykälän ylempänä näissä vaaleissa.

Pankin edustajisto kokoontuu sääntömääräisesti vain kerran vuodessa tekemään sääntömääräiset päätökset ja henkilövalinnat: mm. vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään ylijäämän jakamisesta sekä valitaan hallintoneuvoston jäsenet. Edustajisto kokoontuu sääntömääräisen kokouksen lisäksi myös tarvittaessa.

Menneellä kaudella ylimääräisiä kokouksia oli kohtuullisen paljon, sillä edustajisto päätti kahdesta fuusiosta. Ensin vuonna 2019 yhdistettiin Keski-Uudenmaan Osuuspankki ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki, jolloin syntyi OP Uusimaa. Tuo oli silloin koko OP-ryhmän historian suurin fuusio. Tänä vuonna 2022 yhdistyivät Uudenmaan Osuuspankki, Itä-Uudenmaan Osuuspankki ja Helsingin Seudun Osuuspankki, jolloin syntyi selkeästi suurin pankki OP-ryhmään. Se otti vanhan tutun nimen Uudenmaan Osuuspankki. Epävirallisemmin pankki tunnetaan myös nimellä OP Uusimaa.

Olen ollut tyytyväinen päätökseen pyrkiä edustajistoon vuonna 2017. Vaikka edustajiston toiminta on pitkälti sääntömääräisten asioiden päättämistä, niin erityisesti edellä mainituissa fuusiopäätöksissä pääsi tosiasiallisesti käyttämään päätösvaltaa ja vaikuttamaan pankin ja sen omistaja-asiakkaiden tulevaisuuteen.

Edustajiston jäsenenä saa myös erinomaista informaatiota ja koulutusta pankki- ja rahoitusalasta, pankin toiminta-alueesta ja sen elinkeinoelämästä. Koen, että tästä informaatiosta on hyötyä myös toiminnassani kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Erinomainen asia on myös se, että pankin edustajistossa tutustuu alueen muihin päättäjiin ja luottamushenkilöihin.

Ääntä voi käyttää verkossa OP-ryhmän sähköisessä vaalipalvelussa tai postitse. Jokaiselle omistaja-asiakkaalle on asiasta tiedotettu.

Vaalipiiri on siis Keski-Uusimaa.

Numero 385.

Kiitän mahdollisesta kannatuksesta.

Nurmijärven tonteista – vielä kerran

019 – Kopio.JPG

Tavan takaa Nurmijärvellä saamme kuulla valitusta ja voivottelua siitä, että kunta ei kykene luovuttamaan (myymään tai vuokraamaan) omakotitalotontteja. Olen sitkeästi ja hieman epätoivoisestikin yrittänyt tuoda julki toisenlaisia faktoja asiassa. Sillä asialla olen jälleen.

Tutkailin hieman keskisen Uudenmaan kuntien pientalotonttien luovutustilastoja vv. 2014-2017.

Kunnista ylivoimaisesti eniten tontteja oli luovuttanut Nurmijärvi – 163 kpl. Kakkosena oli Hyvinkää 121 tontilla ja kolmantena Kerava 107 tontilla. Muut kunnat ml. Järvenpää, Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula jäivät reilusti alle sadan luovutetun tontin. Se on reilusti alle puolet siitä määrästä, mitä Nurmijärvi oli vastaavana ajanjaksona pientalotontteja luovuttanut.

Vertailun vuoksi voi todeta kahden lähiseudun kaupungin lukemat tuolta ajanjaksolta: Vantaa 129 ja Riihimäki 44 tonttia.

Toivottavasti nämä luvut herättävät kaikki siihen todellisuuteen, kuinka hyvää työtä kunnan työntekijät ovat tehneet ja kuinka erinomaisia tuloksia Nurmijärvellä on saavutettu. Naapurikunnat ja -kaupungit voivat vain haaveilla vastaavista tuloksista. Vuodesta toiseen. Ja Nurmijärvi-ilmiöstä. Toisaalta edellä mainitut pientalotonttien luovutusmäärät kertovat myös, että kunnan tonttituotanto ja -myynti on jo tällä hetkellä seudun tehokkainta. Lisätulojen puristaminen tulee olemaan jatkossa tiukassa.

Kun tarkastelee myytyjen tonttien tilastoa samalta jaksolta – sisältäen myös kuntien alueella myydyt yksityisten omistamat pientalotontit, niin Nurmijärvi on siinäkin kärkikunta 290 myydyllä tontilla. Kakkosena on Tuusula 206 kpl ja kolmantena Järvenpää 192 kpl. Näissä luvuissa ei siis ole mukana vuokralle luovutettuja tontteja. Luvut toivottavasti hieman vaimentavat rutinaa siitä, että Nurmijärvi ei kaavoittaisi yksityisille rakennuspaikkoja. Rutinanvaimennukselle on erinoainen peruste – seudulta ei kovempia lukemia löydy. Toki täytyy myöntää, että pk-seudun suurissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tonttimyyntiluvut ovat isompia.

Kolmas usein kuultu hokema on, että Nurmijärven haja-asutusalueella ei ole tarjolla rakennuspaikkoja, vaikka halukkaita rakentajia olisi kosolti. Tässä asiassa kunnan vaikutusmahdollisuudet ovat lähinnä suunnittelutarveratkaisuihin ja osayleiskaavoihin liittyviä.  Tässäkin tilastossa Nurmijärvi on hyvin edustettuna. Kaikista Keski-Uudenmaan kunnista Nurmijärvi on haja-asutusalueiden tontinmyyntitilastossa kolmantena – aivan Sipoon ja Kirkkonummen kannassa. Yli viidennes vuosina 2014-2017 myydyistä pientalojen rakennuspaikoista sijaitsi Nurmijärvellä haja-asutusalueella. Mielestäni se on paljon, mutta ei toisaalta yllätys. Nurmijärvellä oli vuoden 2018 alkupuolella reilusti yli 500 rakentamatonta rakennuspaikkaa haja-asutusalueella. Niiden myynti ja rakentaminen on kiinni ainoastaan maanomistajista.

001