Edellisen hallituksen keskosena synnyttämän sote- ja hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin vuonna 2024 on arvioitu. Kuntaliitto julkaisi ennusteensa siitä, kuinka paljon kuntien valtionosuudet muuttuvat vuodesta 2023 vuoteen 2024.
Ennusteen mukaan valtaosa maakunnista jää miinukselle vuonna 2024 eli valtionosuudet pienenevät kuluvaan vuoteen verrattuna. Kylmintä kyyti on Kymenlaakson kunnissa, joiden yhteenlaskettujen valtionosuuksien arvioidaan olevan emsi vuonna n. 4,6 milj.euroa, kun luku on tänä vuonna 51,5 milj.euroa. Vähennystä tulee yli 90 %. Ainoat maakunnat, joissa kuntien yhteenlasketut valtionosuudet kasvavat ensi vuonna ovat Helsinki-vetoinen Uusimaa (+85,2 milj.euroa), Kainuu (+5,8 milj.eutroa) ja Pirkanmaa (+0,6 milj.euroa).
Uudellamaalla vain Helsingin (+66,2 milj.euroa) ja Länsi-Uusimaan (+39,3 milj.euroa) hyvinvointialueiden kuntien yhteenlaskettu muutos on positiivinen. Itä-Uudenmaan kuntien valtionosuudet pienenevät yhteensä 3,2 milj.euroa, Vantaa-Keravan kuntien muutos on -3,4 milj.euroa ja Keski-Uudenmaan kuntien peräti -13,5 milj.euroa.
Keski-Uudenmaan kuntien välillä on isoja eroja. Edellä mainittu 13,5 milj.euron valtionosuuksien väheneminen ei jakaannu tasaisesti.
- Hyvinkään valtionosuuksien arvioidaan laskevan 40,9% vuodesta 2023 eli 8,5 milj.euroa.
- Järvenpäässä vähennystä tulee olemaan noin 35% eli 6,6 milj.euroa.
- Mäntsälä selviää vähällä: vähennystä vain pari prosenttia eli vajaa 0,3 milj.euroa.
- Pornainen menettää yli 15% eli 0,7 milj.euroa.
- Nurmijärven valtionosuuksien arvioidaan kasvavan noin 3% eli hyvää on tulossa noin 1 milj.euroa.
- Tuusulan arvioidaaan saavan 1,5 milj.euroa lisää eli hieman yli 5% kasvua.
Kuntaliitosta todetaankin, että hyvinvointialueuudistuksen hintalapusta on muodostumassa joillekin yksittäisille kunnille kohtuuttoman iso. Monessa kunnassa varmasti mietitään, että ei tainnut sote- ja hyvinvointialueuudistus mennä ns. putkeen.
ARTO HÄGG 