Uudenmaan maakuntaparlamentti 2018

IMG_0130.jpg

Osallistuin 22.-23.11.2018 ensimmäistä kertaa Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin. Avauksen jälkeen saimme kuulla Helsingin Paasitornissa puoluejohtajatentissä “Debattia vaalien lähstyessä”. Paikalla ei tosin ollut varsinaisista puoluejohtajista kuin Vasemmistoliiton Li Andersson, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kristillisten Sari Essayah. Stagella nähtiin sen sijaan  eduskuntaryhmän nokkamiehet Thomas Blomqvist (RKP), Simon Elo (Sin), Antti Kaikkonen (Kesk) ja Antti Lindman (SDP). Kokoomusta edusti kansanedustaja Pia Kauma ja Vihreitä Maria Ohisalo, joka on viime aikoina heittänyt tuurauskeikkoja enemmänkin.

Tentin alussa maakuntaparlamentaarikot vastasivat kysymykseen “Jos hallituksen reformia ei ehditä hyväksyä tällä hallituskaudella, uskotko, että tulevalla hallituskaudella 18 itsehallinnollista maakuntaa?” Valtaosa (n.80%) vastasi EI ja vain n. 20% KYLLÄ. Edellä mainitut puoluejohtajat saivat tämän jälkeen esittää oman näkemyksensä ja tulkintani mukaan heillä oli hieman lujempi usko 18 maakunnan toteutumiseen. Li Andersson ei parin muun mukana tunnustanut epäuskoaan asiaa kohtaan. Toisaalta puheenvuoroista nousi esille ajatus siitä, että uudistus on hyvä saada nyt eteenpäin – tarkistellaan sitten myöhemmin maakuntien lukumäärää.

Tuleva HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen piti ansiokkaan esityksen sote-asioista: historiasta, nykytilasta ja tulevaisuuden kehitystarpeista.

Tilaisuudessa palkittiin vuoden uusmaalaiset yritykset:

  • Tuotannollinen yritys – Planmeca Oy
  • Kaupan tai palvelualan yritys – IHA-Lines Oyv
  • Start up -yritys – Sulapac Oy

Merja Kyllösen TEN-T-liikenneverkkoa käsittelevä videoesitys Brysselistä käsin oli sellaista teleprompteritykitystä, että suurin osa esityksen annista meni ohi. Täytyy ottaa nauhoitus uusintana ja hidastettuna joku päivä, jos tiedontarve yllättää.

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kertoi liikennepolitiikan teemoista. Hän toi julki hämmästyttävän luvun 60 miljardia euroa, joka on 10 seuraavan vuoden tarpeellisiksi katsottujen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kestävää kasvua tukevien liikennehankkeiden yhteissumma. Ristiriita käytettävissä oleviin varoihin, n. 450 milj.€ vuodessa, on järisyttävä.

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen nosti kommenttipuheenvuorossaan esille Uudenmaan omia liikennepainotuksia mm. Päärata, Lentorata, Pisararata, Hanko-Hyvinkää radan sähköistys.

Keskustelun aikana tuotiin esille tarve uudistaa Suomessa käytössä olevaa väylähankkeiden kustannus-hyöty-kannattavuuslakselmasysteemiä – tai jopa korvata se täysin uudella mallilla. Kun ajatus tästä sai kannatusta erityisesti pääkaupungin suunnalta ja se yhdistettiin Pisararata-hankkeen taloudellisuusarviointiin, niin ei voinut välttyä ajatukselta, että erinomainen olisi malli, jossa kovin kannattamattomaksi todettu Pisararata saisi taloudellisemman arvion.

Finavian Joni Sundelin kertoi Helsinki-Vantaan (Helsinki Airport) yli miljardin euron jätti-investoinnista ja tulevaisuuden näkymistä – mm. Terminaali 2:n laajennuksesta.

Seuraavan päivän paneelikeskustelut pidettiin laivalla. Kuulimme ensin uusmaalaisten järjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten rooleista tulevaisuudessa ja sitten asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista palveluihin.

Mielenkiintoiset sessiot kaiken kaikkiaan. Materiaali on nähtävissä ja osin kuultavissa:

https://www.uudenmaanliitto.fi/parlamentti