Monelle näyttää tulleen yllätyksenä tieto siitä, että ansiosidonnaista työttömyyskorvausta ei rahoiteta työttömyyskassojen toimesta, vaikka ns. ansiosidonnaisen saamisen edellytys on nimenomaan työttömyyskassaan kuuluminen.
Peruspäivärahaa vastaavan osan ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta maksaa yksin valtio. Ansiosidonnaisen osan rahoittavat yhdessä työnantajat ja työntekijät pakollisten työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Työttömyyskassat rahoittavat jäsenmaksuillaan vain 5,5 % ansiosidonnaisista päivärahoista.
Asian tila nousi kansan suurempaan tietoisuuteen marraskuun lopussa, kun selvityshenkilö Mauri Kotamäki luovutti sosiaali- ja terveysministerille asiaa koskevan selvityksen. Yksi asiaan tarttuneista oli Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen, joka omalla ulostulollaan nosti tuoreeltaan framille kysymyksen, miksi ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan vain työttömyyskassoihin kuuluville, kun se kerran rahoitetaan vain reilun viiden prosentin verran noiden työttömyyskassojen jäsenmaksuilla.
Kotamäki toi selvityksessään esille kolme vaihtoehtoa ratkaista nykyinen epäoikeudenmukainen työttömyysturvajärjestelmä:
Yksinkertaisesti peruspäivärahasta voitaisiin tehdä ansiosidonnainen etuus, jolloin peruspäiväraha olisi nykyistä ansiosidonnaista päivärahaa 5,5 prosenttia pienempi eli sen työttömyyskassojen maksuosuuden verran pienempi.
Toisena vaihtoehtona Kotamäki esitti, että työttömyyskassan jäsenyydestä tehtäisiin pakollinen – aivan kuten yrittäjien eläkevakuutus on.
Kolmantena vaihtoehtona Kotamäki esitti ansioturvan maksatuksen siirtämistä Kelaan. Tällöin loppuisi työttömyyskassojen jäsenmaksun kerääminen ja yli kahdenkymmenen työttömyyskassan järjestelmä purettaisiin.
Toki tämä epäkohta on ollut aiemminkin esillä. Tuomas Pöystin, Heikki Hiilamon, Osmo Soininvaaran, Elina Lepomäen ja Juhana Vartiaisen viiden hengen työryhmä toi ongelman esille jo muutama vuosi sitten. Hekin totesivat, että nykyinen järjestelmä ei ole tasapuolinen.
Olettaisi, että ammattiyhdistysliike ja SDP olisivat riemumielin ottaneet vastaan keskustelun ja ehdotukset nykyisen epäoikeudenmukaisen mallin korvaamisella toimivalla, tasapuolisella ja solidaarisella uudella järjestelmällä.
Ainakaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ollut riemumielellä. Demokraatti -lehti kiteytti Rinteen tyrmäävät kommentoinnit ja näkemykset asiasta tuoreeltaan seuraavasti: ”Nyt tuli kiire löytää uusia keinoja, joilla voidaan rapauttaa ay-liikkeen kykyä.”
Valtakunnassa yritetään tehdä töitä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman työttömyysturvajärjestelmän luomiseksi ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne näkee tämän vain ”taas yhtenä yrityksenä heikentää ammattiyhdistysliikkeen voimaa.”
Mitä tuosta pitäisi ajatella?
Sitä, että kevään 2019 vaaleissa tulee varmistaa, ettei eduskunnasta tule ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontapesäkettä.
ARTO HÄGG 