Ensimmäisen kierroksen ykkönen pitämässä kiitospuhetta.

Presidentinvaalin ensimmäinen kierros oli kärjen osalta odotetun tiukka – toisaalta kokonaisuudessaan hieman yllätyksellinenkin. Stubbin ja Haaviston ero oli noin 46000 ääntä eli 1,4 %. Tulos vastasi aika lailla viimeisimpiä kannatusmittauksia, vaikka itse odotin hieman isompaa eroa Stubbin eduksi.

Viime eduskuntavaalien tapaan ns. taktinen äänestäminen näkyi selkeästi tuloksissa. Jos eduskuntavaaleissa SDP onnistui KOK-PS -uhkakuvaa luomalla imuroimaan tehokkaasti vasenvihreiden ääniä, niin nyt pelko Halla-ahon etenemisestä toiselle kierrokselle keskitti vasemmiston ääniä jo ensimmäisellä kierroksella rajusti Haaviston taakse. Seurauksena SDP:lle jo kolmatta kertaa peräkkäin puoluekannatukseen nähden todella vaatimaton presidentinvaalitulos. Toki Urpilaisen 4,3 % on enemmän kuin Haataisen vuoden 2018 vaalien katastrofaalinen kannatus 3,2 %. Halla-ahon äänimäärää ja tulosta 19 % voi pitää ryhdikkäänä ja läpimeno kakkoskierrokselle olisi ollut täysin realistista – ilman juuri tuota vasemman laidan äänten keskittämistä Haavistolle. Täytyy muistaa, että edellisissä presidentinvaaleissa Haaviston kannatus oli vain 12,4%. Myös Olli Rehnin kannatus 15,3% oli kelpo tulos. Juuri taktikoinnin vuoksi muiden ehdokkaiden tuloksien arviointi ja analysointi ei ole kovinkaan mielekästä. Toki Harkimon 17000 ääntä panee miettimään, mikä on Liike Nytin tulevaisuus – ei näytä hyvältä.

Katse siis kakkoskierrokselle. Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti julki tuon heti tuoreeltaan oman ennusteeni vaalin lopputuloksesta. Ennuste perustuu matemaattis-humanistiseen laskentamalliin, jossa on huomioitu mm. se, että taktisen äänestämisen kuvio voi kääntyä 180 astetta eli kohdistuukin toisella kierroksella jonkin verran Haavistoa vastaan. On olemassa myös hienoinen epäilys, että kun vasen-vihreyttä yhdistänyt Halla-ahon uhka on poistunut, niin osa äänestäjistä kokee jo täyttäneensä kansalaisvelvollisuutensa. Toisaalta erityisesti perussuomalaisilla tulee olemaan vaikeaa valita omaa ehdokasta kahdesta jäljelle jääneestä kandidaatista ja osa Halla-ahoa äänestäneistä jättänee kakkoskierroksen tyystin väliin. Keskustan osalta en usko vastaavaan ilmiöön – ainakaan merkittävissä määrin. Kokonaisäänimäärä tulee kuitenkin laskemaan eli ennustan äänestysprosentin laskua toisella kierroksella.

Selvää on, että vaalien ratkaisu tulee olemaan se, mihin Halla-ahon ja Rehnin kannattajien äänet siirtyvät toisella kierroksella ja kuinka paljon niitä jää siirtymättä yhtään minnekään. Ainakin toistaiseksi perussuomalaisten kansanedustajien ja muiden vaikuttajien ilmoitukset Haaviston taakse siirtymisestä ovat olleet uutisia. Oletankin, että enemmistö – ei kuitenkaan erityisen huomattava enemmistö – sekä Halla-ahon että Rehnin kannattajista tulee päätymään Stubbin taakse. Taktisen äänestämisen johdosta Haaviston “reservit” on jo aika tehokkaasti hyödynnetty. Vasemmiston muiden ehdokkaiden äänimäärä on varsin pieni, vaikka siellä oletettavasti on intressiä mennä Haaviston taakse kakkoskierroksella.

Tasavallan presidentin nimitysoikeuksista ei ole kovin paljon puhuttu vaalikeskusteluissa. Vaikka tasavallan presidentin nimitysoikeuksia on kavennettu viime vuosina, niin edelleen on olemassa merkittäviä virkoja, jotka nimittää tasavallan presidentti. Näitä ovat mm. oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri, oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ja jäsenet, valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä, Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja ja johtajat, Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja sekä ulkomaanedustustojen päälliköt, vakinaiset tuomarit ja puolustusvoimain upseerit. Menneisyydestä tiedämme, että henkilövalintojen ja nimitysten osalta on ollut useasti kuohuntaa. Valinnan tekijän kriteerit ovat poikenneet totaalisesti joidenkin arvostelijoiden näkökannoista. Esimerkiksi edellisen hallituksen sisäministeri Ohisalon tekemä nimitys sisäministeriön kansliapäälliköstä sai arvostelua sekä kokoomuksen että perussuomalaisten taholta. Näkökannat ja nimeämisperusteiden painotukset erosivat ratkaisevasti nimittäjän ja arvostelijoiden välillä. Tuleva tasavallan presidentti tulee käyttämään tätä oikeutta oman harkintansa ja näkemystensä pohjalta. Itselläni on vakaa käsitys, että tässäkin roolissa näkisin mieluummin Stubbin kuin Haaviston.

Ja lopuksi rohkea ja retee ennusteeni toisen kierroksen lopputuloksesta:

• Annettuja ääniä yhteensä: 2.955.384 kpl
• Äänestysaktiivisuus: 65 %
• Stubb: 1.558.987 ääntä eli 52,8 %
• Haavisto: 1.396.397 ääntä eli 47,2 %

Ensimmäisen kierroksen kakkonen pitämässä kiitospuhetta.